Maailman uudistumiskykyisin lukiokoulutus

Keski-Suomessa 16 kunnan alueella on toteutettu ESR-rahoitteista lukioiden kehittämisohjelmaa, jossa painopistealueina ovat olleet yrittäjyyskasvatus ja yritysyhteistyö, kansainvälisyys sekä johtajuus. Verkostoituminen paikallisten yritysten kanssa ja sunnitelmallinen kansainvälinen yhteistyö, lukioiden rohkea avautuminen ympäröivään yhteisöön ja maailmaan, ovat lukioiden tärkeitä menestystekijöitä, tänä päivänä jopa elinehto. Yhtä lailla nähdään, ettei hyväkään toiminta välttämättä juurru osaksi lukioiden toimintakulttuuria, jolleivät rehtorit ole vahvasti ohjaamassa laivaa yhteisiä tavoitteita kohti.

KEOS-logoYli 2000 osallistujan KEOS 2013 -koulutustapahtumassa Jyväskylässä kerrattiin loppusuoralla olevan hankkeen tärkeimpiä vaiheita ja saavutuksia. Vaikka kehittämistä tapahtui monella eri osa-alueella, vaikutelmaksi jäi, kuten onnistuneissa hankkeissa pitääkin, että eri osat vahvistivat toisiaan ja rakentuivat yhdessä lukioiden uudeksi toimintakulttuuriksi, jonka ytimessä ovat avoimuus, verkostoituminen ja pedagoginen uudistuminen. Yhteistyö yli oppilaitos- ja kuntarajojen vahvisti ja voimaannutti lukioita ja sen tuomat edut koettiin niin suuriksi, että yhteistyötä halutaan jatkaa vaikka rahoitus päättyy. Koko hankkeen teemaksi muotoutui yhteinen tahtotila: maailman uudistuskykyisin lukiokoulutus.

Minulla oli kunnia osallistua paneelikeskusteluun, jossa katsottiin lukioiden tulevaisuuteen, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Pääsin mukaan varsin arvovaltaiseen seuraan, sillä paneeliin osallistui mm. opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

Uudistuva OPS keskustelutti melko lailla yksimielistä paneelia. Kuinka saadaan lukion OPS:iin väljyyttä ja joustoa, joka mahdollistaa opettajien välisen yhteistyön ja ilmiöpohjaisen oppimisen myös lukiossa? Miten saadaan opiskelijat rohkeasti ja virheitä pelkäämättä toteuttamaan luovuuttaan ja potentiaaliaan? Miten rakennetaan arviointijärjestelmä ja ylioppilaskirjoitukset sellaisiksi, että ne mittaavat taitoja ja osaamista (ulkoa opittujen ja nopeasti vanhentuvien) tietojen sijasta?

Minulta kysyttiin erityisesti, miten lukiossa pitäisi toimia, jotta kansainvälisyys olisi arkipäivää kaikille opiskelijoille? Miten voi olla kansainvälinen matkustamatta minnekään? Mielestäni kansainvälisyys ja globaalikasvatus nivoutuvat kaikkiin lukion oppiaineisiin jo nyt (uudistuvan OPS:n myötä vielä vahvemmin) ja toimivat lukion kehittämisen instrumentteina. Substanssiosaamisen lisäksi kaikille opiskelijoille avoin kansainvälisyys on (virtuaalinen) oppimisympäristö, jossa voi tavata opiskelijoita ympäri maailmaa ja oppia yhdessä heidän kanssaan. Kansainvälisyys on opettajien ja opiskelijoiden verkostoitumista erilaisiin eurooppalaisiin ja globaaleihin verkostoihin. Kansainvälisyys on myös asenne ja oppimisen eettinen ulottuvuus.

Näin lukion kansainvälisyyden visio voisi olla kasvattaa eettisen ja kestävän elämäntavan omaksuneita maailmankansalaisia, jotka osaavat verkostoitua kansainvälisesti, oppia ja opiskella yhdessä yli kulttuuri- ja maan rajojen ja toimia globaalin vastuunsa tuntien. Sellaisia ovat maailman uudistumiskykyisimmän lukiokoulutuksen opiskelijat.

Tältä pohjalta voisimme asettaa uuden tavoitteen: Maailman kansainvälisin (lukio)koulutus.

Kategoria(t): Konferenssit ja seminaarit Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s