Kärkihankkeen haaste: koulu on kansainvälinen oppimisen paikka

Kun aloitin oman oppimisen kansainvälistämisen missioni 2000-luvun alussa, päällimmäinen tavoitteeni oli löytää oppilailleni ulkomaalaisia kumppanioppilaita, joiden kanssa ystävystyä, vaihtaa kokemuksia ja kehittää kielitaitoa autenttisessa vuorovaikutuksessa. Olin hakemassa oppimiseen merkityksellisyyttä, kannustin oppilaitani luovuuteen ja rohkaisin heitä ilmaisemaan itseään vapaasti.

etwinninglogoverticalKun eTwinning-portaali ja opettajien verkosto vuonna 2005 perustettiin, olin heti tammikuussa ensimmäisten joukossa etsimässä kumppania. Ja niitähän löytyi! Eurooppalaisten kumppaniluokkien kanssa yhdessä tekeminen lisäsi oppilaitten motivaatiota ja sitoutumista, innosti oppimaan myös vapaa-ajalla keskustelufoorumeilla rupatellen ja rohkaisi käyttämään kieltä ilman pelkoa virheistä.

Samoihin aikoihin 2000-luvun loppupuolella kouluissa toteutettiin paljon myös muita kansainvälisyyshankkeita. CIMO rahoitti eurooppalaisten koulujen Comenius yhteistyötä, joihin sisältyi opettajien vierailuja eri kouluissa (alakoulut) ja kahdenvälisiä hankkeita, jotka perustuivat oppilaitten liikkuvuuteen. Näissä oli tavoitteena opetuksen kehittäminen, eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen ja eri kulttuureihin tutustuminen. Opetushallituksen valtionavustukset kansainvälistymiseen kohdistuivat alkuaikoina Euroopan lisäksi yhteistyöhön myös sen ulkopuolisten maiden kanssa. Hankkeiden tavoitteisiin sisältyi suomalaisen kielivarannon laajentaminen, kehitysyhteistyön ulottuvuus tai pyrkimys avata kokonaan uudenlaisia yhteistyökohteita ja -malleja.

kompetenssikukkanen_362x3152000-luvun lopussa käynnistyi merkittävä muutos. Haluttiin tukea hankkeita, joilla olisi laajempaa merkittävyyttä ja jotka pysyvästi muuttaisivat koulun toimintakulttuuria. Opetushallitus toteutti yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen. Hankkeessa pohdittiin maailmankansalaisuutta ja millaisia kompetensseja maailmankansalainen tarvitsee. Hankkeen primus motorina toimi opetusneuvos Liisa Jääskeläinen, jonka kehittämä maailmankansalaisen kompetenssikukkanen on edelleen ajankohtainen ja kuvaa mainiosti uuteen opetussuunnitelmaan sisältyvän globaalikasvatuksen ja kestävän kehityksen osaamistavoitteita.

koti-kv-3d-2Samoihin aikoihin Opetushallituksen rouva Kansainvälisyys eli opetusneuvos Paula Mattila kehitti kansainvälisyyden tasot -pyramidin. Se on merkittävästi vaikuttanut koulun ja oppimisen kansainvälistämisen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulujen toimintakulttuuriin uudistumiseen, joille on luotu pohja uuden opetussuunnitelman perusteissa. Hankekeskeisestä ajattelusta siirryttiin näkemään kansainvälisyys yhtenä koulun ja opetuksen ulottuvuutena, joka koskee kaikkia. Pyramidin alimmalla tasolla on kansainvälisyys asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä, oppimiseen ja koulun toimintakulttuuriin (tällä hetkellä uuteen opetussuunnitelmaan) moninaisesti integroituneena.

Pyramidin toisen tason muodostaa kotikansainvälisyys (Internationalisation at Home), jota Paula Mattila sovelsi yleissivistävään koulutukseen. Kotikansainvälisyys esiintyy myös uudessa opetussuunnitelmassa ja viittaa koulun ja sen lähiympäristön kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen, yhteistyön lisäämiseen koulun eri sidosryhmien kanssa sekä mahdollisuuteen tehdä yhteistyötä yli kuntien, maiden ja maanosien rajojen tietoteknologiaa ja globaaleja verkostoja hyödyntäen.

collaboration-networks-finlandAndreas Schleicher OECD:stä vieraili Suomessa Educa-messuilla ja kuvaili haastavalla tavalla, mistä kaikesta muusta kuin oppilaiden osaamisesta PISA-tulokset kertovat. Suomessa opettajien tiedot ja osaaminen opetettavassa aineessa ovat melko hyvällä keskitasolla, samoin opettajien autonomia koskien opetusmenetelmiä ja tuntien sisältöjä. Mutta (tässä kohtaa meidän opettajien on syytä katsoa peiliin) opettajat ovat erittäin huonosti verkostoituneet. Ei siis tehdä yhteistyötä ammattitaidon kehittämiseksi eikä toimita verkostoissa, joissa jaettaisiin ideoita tai osallistuttaisiin oppimista ja opetusta koskeviin keskusteluihin. Suomessa myös tiimiopettaminen tai yhtäaikaisopettaminen on vielä melko harvinaista, yhteistoiminnallisuus ammatillisessa kehittymisessä on vähäistä ja toisten opettajien työskentelyn seuraaminen luokkahuoneessa lähes olematonta. Schleiherin mielestä tähän panostamalla olisi mahdollisuus merkittävästi vähentää Suomen koulujen eriarvoistumista ja oppilaiden välisten erojen kasvamista. Opettajien kehittyvät verkostot ja aktiivinen yhteistyö sekä järjestelmällinen osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakaminen auttaisivat merkittävästi kaventamaan jatkuvasti kasvavia eroja eri koulujen välillä.

Opetushallituksen koordinoimassa koulujen kansanvälisyyden kehittämisessä alettiin jo 2010-luvun alussa muodostaa opettaja/oppilaitos- ja asiantuntijaverkostoja osaamisen, ideoiden ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. 2 – 3 kertaa vuodessa järjestettävät koulujen kansainvälisyyden ja globaalikasvatuksen asiantuntijoiden ja vastuuopettajien seminaarit ja verkostotapaamiset tuovat yhteen jatkuvasti kasvavan määrän koulujensa kansainvälistäjiä. He kasvattavat kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisessa maailmassa pärjääviä vastuullisia maailmankansalaisia. Lisäksi nämä opettajat kuuluvat erilaisiin paikallisiin ja seudullisiin sekä valtakunnallisiin verkostoihin. Tavoitteena on valtakunnallisesti kattava verkosto kansainvälisyyden osaajia ja koulujensa muutosagentteja/tutoropettajia, jotka tukevat kansainvälistymistä omissa kouluissaan sekä jakavat osaamistaan aktiivisesti ja innokkaasti yhtä lailla lähiympäristössään kuin eurooppalaisissa tai globaaleissa verkostoissa. Verkostoja on jo rakenteilla, tule mukaan!

Lue lisää: Kv-koordinoinnin lyhyt historia / Paula Mattila

Kategoria(t): Ajankohtaista, Kansainvälisyyskasvatus Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s