Parviäly käyttöön

Hankeihmisille kevätlukukausi on kiireistä aikaa. Hakemuksia laaditaan, tehtyjä suunnitelmia toteutetaan hiki hatussa sekä raportteja koostetaan ja tapahtumia kirjataan.

glops-kaavio-raporttiin-smallerGLOPS 1 -hanke loppui vuoden vaihteessa ja jatkuu hieman pienemmällä resurssilla GLOPS 2 -hankkeena vuoden 2016 loppuun. Käytettävissä siis on selvästi vähemmän aikaa, kun toisaalta tehtävien määrä ja vastuut vain kasvavat. Aika vaikea yhtälö, jota ratkaistessa joutuu joka päivä priorisoimaan. Huoh!

GLOPS hankkeen raporttia laatiessa tuli kuitenkin hyvä mieli siitä, mitä on vuoden mittaan on tehty ja saatu aikaan yhdessä monien valtakunnallisten, seudullisten ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikken antoisinta on työskentely ollut ja parhaat tulokset saatu nimenomaan yhdessä ideoimalla ja toinen toisemme osaamista jakamalla. Uudistuvan opetussuunnitelman myötä kansainvälisyys ja globaalikasvatus ovat tulleet osaksi koulujen opetusta ja toimintakulttuuria, ja aiheeseen liittyvillä koulutuksilla ja ideoilla  on ollut kysyntää. Hankkeen raporttiin pääset tutustumaan täällä.

Paikallista voimaantumista

Kotikunnassani on lukuvuoden alusta toiminut erittäin aktiivinen kv-ryhmä, johon kuuluvat kaikkien koulujen kv- ja Maailmankoulu-vastaavat. Ryhmämme keskustelut ovat olleet vilkkaita ja voimaannuttavia. Erityisesti paikallinen hätämajoituskeskus on innostanut kouluja ja opettajia monipuoliseen monikulttuuriseen yhteistyöhön. Yhteistyöideoita ja malleja on jaettu innokkaasti ja ongelmista puhuttu avoimesti. Yhteisen toiminnan konkreettinen tulos oli paikallinen Kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelma, joka hyväksyttiin lautakunnassa Oriveden opetussuunnitelman liitteeksi.

Seudullisia harppauksia kohti kansainvälisyyttä

seutu-kv-organisaatio-1Tampereen seudulla käynnistyi koulujen kansainvälisyyden kehittämisohjelma kaksi vuotta sitten ja heti seuraavana syksynä saimme kumppaniksemme seudullisen Maailmankoulun, jota Tampereen kaupunki koordinoi. Tämä on merkinnyt suoranaista harppausta eteenpäin kohti monipuolisempaa kansainvälisyyttä ja syvällisempää ymmärrystä globalisaation tuomista haasteista seudun kaikissa kunnissa.  Kehittämisohjelman ohjausryhmä viimeisteli alku vuonna Tampereen seudun yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelman 2016 – 2018. Suunnitelma odottaa vielä viranomaistason hyväksymistä, mutta luonnokseen voitte tutusta täällä. Suunnitelma vakinaistaa seudullisen yhteistyömallin, josta kaikki alueen oppilaat, opettajat ja koulut ovat hyötyneet ja tulevat kolmivuotisen suunnitelman myötä myös tulevaisuudessa hyötymään.

Valtakunnallista verkostoitumista, kehittämisen työkaluja ja rajojen ylityksiä

kv-treffit-2015-04GLOPS-hankkeessa keskityttiin kehittämiseen, hyviin toimintamalleihin ja -käytäntöihin sekä kouluttamiseen. Kehitimme hankkeessa koulujen kansainvälisyyden toteuttamisen ja kehittämisen portaat sekä kansainvälisyyden vuosikellon. Molempien tarkoitus on tehdä koulujen kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksesta suunnitelmallisempaa ja selkeästi koulun opetussuunnitelmaan kytkeytyvää toimintaa. Hyviä käytäntöjä, erityisesti seudullista ja paikallista verkostoitumista ja yhteistyötä sekä erilaisia rajoja ylittäviä toimintamalleja on kehitelty ja esitelty. Myös tulevaisuudessa tullaan kannustamaan kouluja ja kuntia rohkeisiin ratkaisuihin.

kv-treffit-2015-06Rajoja ylitetään myös valtakunnallisilla kv-treffeillä, jotka tällä kertaa järjestetään Kokkolassa. Kansainvälisyyden ja globaalikasvatuksen näkökulmasta mietitään, miten eri kehittämishankkeet (Majakka, oppimisympäristöt ja kv) voisivat tehdä yhteistyötä ja hyötyä synergiaeduista. Yhteiseen kehittämis-, suunnittelu- ja verkostoitumispäivään osallistuu Opetushallituksesta johtaja Jorma Kauppisen johdolla joukko korkean tason kehittäjiä.

GLOPS- ja muilla kv-koordinaatiohankkeilla on koulutusten järjestämisessä ollut aina halu pyrkiä näyttämään mallia myös teoissa, ei pelkästään puheissa. Oppimismenetelmät ovat monipuolisia ja tarvittaessa hyödynnetään uutta teknologiaa ja verkkosovelluksia. Uusi opetussuunnitelma kannustaa opinnoissa monialaisuuteen ja oppiainerajojen ylityksiin. Tähän haasteeseen vastaa myös Kokkolan seminaaripäivä, pyrimme eheyttäviin näköaloihin ja yhteyksien löytämiseen. Ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä.

Tervetuloa ulos mukavuusalueelta ja käyttämään parviälyä!

Kategoria(t): Ajankohtaista, Koulutus | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Kansainvälisyyden iloista arkea ja innostavaa moninaisuutta

Kansainvälisyys opetussuunnitelmassa

Uutta opetussuunnitelmaa laatiessa, yleisen osan paikallisia kirjauksia ja oppiaineiden vuosiluokkaistettuja tavoitteita ja sisältöjä kirjoittaessa huomaa, miten monitahoinen oppimista rikastuttava kokonaisuus kansainvälisyys- ja globaalikasvatus on.

global-citizenshipOn ensiarvoisen tärkeää, että kansainvälisyys- ja globaalikasvatus tulevat huomioiduiksi eri oppiaineiden sisällöissä. Globaalin vastuunsa tuntevaksi maailmankansalaiseksi kasvaminen ja kestävän kehityksen merkityksen ymmärtäminen kuuluvat kaikkien oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin. Ne ovat syvällä uuden opetussuunnitelman arvoperustassa ja toimintakulttuurissa. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutustaidot sekä osallistuminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin kirjatun oppimiskäsityksen ytimessä opetusta eheyttävinä elementteinä ja kokonaisvaltaisen oppimisen tukipylväinä.

Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus eivät kuitenkaan ole oppiaineita sinänsä. Ne ovat näkökulma eri oppisisältöihin ja inspiroiva oppimisympäristö niin haluttaessa. Ne luovat tärkeän ulottuvuuden oppimiselle ja lisäävät sen merkityksellisyyttä. Kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden tulisi näkyä koulun kaikissa arkipäivän toimissa ja vastuullisuus ja kestävä kehitys pitäisi huomioida kaikissa valinnoissa.

Paikallinen kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelma

Mutta kansainvälisyys on paljon muutakin. Se on innostavia kulttuurista moninaisuutta näkyväksi tekeviä juhlia ja tapahtumia, se on oppilaita osallistavia toimintapäiviä ja teemaviikkoja, se on kansainvälisiä vieraita ja asiantuntijoita, ystäviä ja verkostoja sekä erilaisia hankkeita ja oppimisprojekteja. Nämä ovat kaikki osa oppimista sekä koulun kv-paiva-lukio-2015toimintaa ja toimintakulttuuria. Niitä ei kuitenkaan voi kirjata opetussuunnitelmaan kuin hyvin yleisellä tasolla. Suunnitelmallista kansainvälisyys- ja globaalikasvatusta varten tarvitaan 3 – 4 -vuotinen kehittämissuunnitelma ja vuosittain laadittava toimintasuunnitelma.

Paikallinen kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelma voidaan laatia kuntatasolla kaikkien koulujen yhteiseksi suunnitelmaksi, joka on paikallisen opetussuunnitelman liite. Yhteinen suunnitelma ohjaa koulujen toimintaa ja turvaa kaikille kouluille koosta ja sijainnista riippumatta riittävät ja tasavertaiset tukitoimet koulujen kehittämistä varten. Näihin kuuluvat mm. kv-koulutukset, -tiimit ja -yhteyshenkilöt.  Kunnan kv- ja globaalikasvatustiimissä vaihdetaan ideoita sekä jaetaan hyviä kokemuksia ja osaamista. Tiimin jäsenet voivat auttaa toinen toisiaan esim. hakemusten kirjoittamisessa ja projektien suunnittelussa. Jos yksi koulu saa kansainvälisiä vierailijoita, voidaan vierailuja järjestää myös muille kouluille. Koulujen kv-yhteyshenkilöille ja -tiimeille voidaan järjestää yhteisiä koulutuksia ja työpajoja. Vastaavasti he voivat laittaa hyvän kiertämään ja kouluttaa ja ohjata oman koulunsa opettajia. Tieto kulkee, yhteisöllisyys vahvistuu ja yhdessä tekeminen voimaannuttaa.

Kansainvälisyys koulun lukuvuosisuunnitelmassa

Kansainvälisyydestä ja globaalikasvatuksesta innostuneet opettajat usein huokailevat kv-vuosikello-ja-oppimispolku-finaltöiden ja vastuiden kasautumista yhden henkilön harteille. Koulussa tapahtuu kaikenlaista, mutta suunnittelemattomasti ja yhden tai muutaman opettajan jaksamisesta riippuen. Tämän vuoksi on tärkeää, että koulutasolla lukuvuosisuunnitelmaan merkitään kyseisen vuoden globaalikasvatuksen teemat, tapahtumat, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja kv-projektit. Tässä kv-vuosikello on hyvänä apuna. Koulun kv-tiimi tai vastuuhenkilö laatii kv-vuosisuunnitelman oppilaita osallistaen ja muita opettajia kuunnellen, rehtori tukee ja koko koulu toteuttaa. Rehtori ja kv-tiimi seuraavat ja varmistavat, että vuosisuunnitelmaa noudatetaan.

Näin kansainvälisyys- ja globaalikasvatus muodostavat koulussa ja oppimisessa iloisen ja vaihtelevan kokonaisuuden, joka on samalla osa arkipäivää ja jokaisen oppiaineen sisältöjä sekä vuosittain vaihtuvia haasteellisia projekteja, yhdessä oppimista globaaleissa verkostoissa ja uusien maiden rajat ylittävien ystävyyssuhteiden luomista sekä oppilaiden ja opettajien yhdessä kasvua kulttuuriseen moninaisuuteen ja kestävään elämäntapaan.

kv-rakenne-pyramidi-pieni

Kategoria(t): Kansainvälisyyskasvatus, Kansainvälisyyssuunnitelma, Koulutus, Opetussuunnitelma | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Ystävyyttä ja välittämistä yli rajojen

orivesi-yhteiskoulu-06Tampereen seudun kv-kehittäjät ideoivat oppilaita osallistavan kilpailun, jossa oppilaat saivat suunnitella ja toteuttaa julisteen tai logon. Teemoina olivat kansainvälisyys, rauhankasvatus, pakolaisuus ja/tai globaali vastuu. Tehtävä sopi hyvin mediakasvatukseen ja monilukutaidon harjoittelemiseen.

Ideana oli, että opettajan kanssa keskustellen avataan kansainvälisyyteen ja globaalikasvatukseen liittyviä teemoja. Oppilas (tai oppilasryhmä) valitsee niistä itseään innostavan teeman tai ongelman, johon hän haluaa ottaa kantaa tai vaikuttaa. Tärkeää oli, että työn sisältämä sanoma ja viesti tuli selkeästi ja rohkeasti esille.

Logossa viesti on hyvin pelkistetty. Se perustuu kuvaan ja 1-5 sanaan. Julisteessa voi olla hieman enemmän tekstiä, kuvia ja yksityiskohtia, mutta viestinnän vahva välittyminen on siinäkin keskeistä. Tekniikka oli vapaa: voi piirtää, kirjoittaa tai maalata käsin tai tietokoneella, voi käyttää omia tai netistä vapaasti käytettäviä valokuvia, joista muokkasi kokonaisuuden esim. kollaasin.

Tehtävässä yhdistyi eettinen kasvatus ja tekemällä oppiminen. Tulokset olivat mahtavia. Ne kuvasivat oppilaitten vahvaa sitoutumista ystävyyteen ja rauhaan sekä halua auttaa. Lisäksi maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvät teemat nousivat vahvasti esille.

Kunkin kunnan parhaista töistä teetetään tarroja ja julisteita. Niillä tehdään kotikansainvälisyyttä näkyväksi koulujen käytävillä ja kotisivuilla. Alla oleva hyvän mielen video on kooste eri kuntien oppilaitten tekemistä töistä ja levittää ystävyyden sanomaa myös yli kourajojen. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

P.S. Suosittelen vastaavaa tehtävää toteutettavaksi kaikissa Suomen kouluissa. Otan mielelläni vastaan parhaita toteutuksia. 🙂

Kategoria(t): Ideoita ja ajatuksia, Kansainvälisyyskasvatus | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030 ja ops 2016

”Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti.” pops perusteet: 3.1 Perusopetuksen tehtävä s. 16

unesco-koulut-2015-05

Pekka Haavisto UNESCO-koulujen seminaarissa

Tämä kirjaus tehtiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ennen kuin YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet 2030 hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuun lopussa. Tavoitteisiin sisältyvät köyhyyden ja nälänhädän lopettamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen jälkeen neljäntenä omat tavoitteensa koulutuksen kehittämiselle.

Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena (4.1) on turvata ilmainen, laadukas ja oikeudenmukainen perus- ja toisen asteen koulutus kaikille tytöille ja pojille kaikkialla maailmassa. Suomen (kuten kaikkien muidenkin maiden) opetussuunnitelmaan ja opetuksen sisältöihin halutaan vaikuttaa tavoitteella 4.7:

Kaikille oppijoille taataan riittävät tiedot ja taidot kestävän kehityksen edistämiseksi. Tällainen koulutus sisältää mm. kestävän kehityksen ja elämäntavan, ihmisoikeudet, sukupuolten välisen tasa-arvon, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämisen, maailmankansalaisuuden sekä kulttuurisen moninaisuuden arvostamisen ja kulttuurien vaikutuksen ymmärtämisen kestävälle kehitykselle.

Teeman mukaisesti 17 tavoitteesta seitsemän koskee suoraan kestävää kehitystä ja vastuullisuutta ympäristön näkökulmasta. Nämä nähdään elämän laadun ja maapallon tulevaisuuden kannalta erittäin suurina haasteina. Epäonnistuminen näissä kehitystavoitteissa vaikuttaisi suoraan myös muiden tavoitteiden toteutumiseen.

Sustainable Development Goals_E_Final sizesYK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030 sopivat mainiosti myös autenttiseksi oppimateriaaliksi. Esim. englannin opinnoissa ne tarjoavat paljon eri teemoihin liittyvää ajankohtaista sanastoa ja tukiaineistoa keskusteluille ja omien mielipiteiden ilmaisulle. Koko koulun monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa tavoitteet voidaan jakaa teemoittain eri luokille ja oppiaineisiin. Oppimistulokset ja toimintaohjeet kestävän kehityksen edistämiseksi voidaan jakaa ja ottaa käyttöön sekä sitoutua koulun yhteisiin kehittämistavoitteisiin esim. koko koulun yhteisen teemapäivän aikana. Erilaisia YK:n päiviä voit viettää ympäri lukuvuoden: linkki eri YK-päiviin.
Ilmoita oppilaitoksesi YK-kouluksi tämän vuoden loppuun mennessä ja ole mukana kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen.

unesco-koulut-2015-17Myös UNESCO-koulut toimivat Suomessa YK:n tavoitteiden toteuttamisen etujoukkona. UNESCO-koulujen ASPnet-verkoston tavoitteet keskittyvät kahteen teemaan: globaalikasvatukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen. Globaalikasvatuksessa keskitytään ihmisoikeuksiin, rauhankasvatukseen ja globaaliin vastuuseen. Se on luonteeltaan transformatiivista ja voimaannuttavaa eli sen tavoitteena on avata oppijalle mahdollisuuksia ja vahvistaa hänen osaamistaan omien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa toteuttamisessa paremman maailman ja tulevaisuuden edistämiseksi. Kestävän kehityksen kasvatus pyrkii maailmanlaajuisesti muuttamaan koulutuksen suuntaa siten, että kaikilla on mahdollisuus omaksua ne arvot, asenteet, taidot ja tiedot, joita tarvitaan kestävän kehityksen edistämiseen.

unesco-koulutus-2015-01Aspnet-koulujen tavoitteisiin kuuluu mm. globaali- ja kestävän kehityksen kasvatuksen integroiminen ASPnet-koulujen opetussuunnitelmiin ja oppimisprosesseihin sekä innovatiivisten lähestymistapojen ja oppimismenetelmien kokeileminen globaali- ja kestävän kehityksen kasvatuksessa ASPnet-kouluissa. Tämä merkitsee myös vahvaa sitoutumista uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen YK:n kehitystavoitteiden hengessä.

Suomessa UNESCO-koulujen ASPnet-verkoston toimintaa koordinoi opetusneuvos Paula Mattila Opetushallituksesta. UNESCO-koulujen kaksipäiväisen seminaarin aineistoihin voi tutustua POLKKA:ssa.

Kategoria(t): Kansainvälisyyskasvatus | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Oppimisymäristöistä kansainvälisyyden dynaamisiin tiloihin

Osa uuden opetussuunnitelman läpäisevää tematiikkaa on oppimisympäristöajattelu. Minkälainen on hyvä, oppimista tukeva oppimisympäristö? Onko kansainvälisyys sellainen oppimisprosessin elementti, joka jo itsessään luo oppimisympäristön? Näitä(kin) kysymyksiä pohditiin Kansainvälisyyttä Yyterissä -seminaarissa viime viikon lopulla.

yyteri-2015-03Lähtökohtana oppimisympäristöajattelussa on perinteisesti ollut koulurakennus. Uusi kouluarkkitehtuuri pyrkii luomaan muunneltavia tiloja, jotka sisältävät runsaasti erilaisia kohtaamispaikkoja ja verkostoitumismahdollisuuksia. Luokkahuoneita avataan, seiniä siirrellään, luodaan laboratorioita, tietokeskuksia ja mediateekkejä. Perinteisiä luokkatiloja ei enää rakenneta kaikille ja näin ohjataan opettajat muuttamaan opetusmenetelmiään muuntuvien oppimistilojen ehdoilla. Tulevaisuuden koulussa pulpettien tilalla voi olla patjoja ja tyynyjä, erilaisia ryhmätyötiloja ja runsaasti oppimista hyödyttävää teknologiaa.

Kansainvälisyyttä Yyterissä -seminaarissa heräteltiin uudenlaisia lähestymistapoja oppimisympäristöajatteluun.

yyteri-2015-04Miten tärkeää onkaan koulun kuuluminen ympäröivään yhteisöön! Lähiympäristön luonto, liikuntapaikat ja -palvelut, puistot, kirjastot, perheet, järjestöt ja työpaikat voisivat olla kaikki osa koulun oppimisympäristöä. Koulu koostuisi useasta eri tilasta. Yhdyskuntasuunnittelussa huomioitaisiin turvallinen liikkuminen ja jatkuva yhteistyö koulun ja ympäröivän yhteisön välillä. Se, että vastavuoroisesti koulu ”kuuluisi koko yhteisölle” parantaisi turvallisuutta ja lisäisi toisista huolehtimista. Tästä on vain lyhyt askel monikieliseen ja kulttuurisesti moninaiseen kouluun, jossa kielikahvilat kokoontuvat ja eri kulttuurit näkyvät esimerkiksi taide- ja taitoaineissa, historiassa ja kulttuurikasvatuksessa sekä yhteisissä harrastuksissa koulun jälkeen ja iltaisin.

yyteri-2015-05Virtuaalisten verkostojen ja verkoissa tapahtuvan yhteistyön kautta oppimisympäristö laajenee eurooppalaiseksi ja jopa globaaliksi. Hangoutit ja Skypet avaavat luokkahuoneeseen ikkunan toisiin maihin ja luokkahuoneisiin, aidon reaaliaikaisen kontaktin opettajiin ja oppilaisiin tuhansien kilometrien päässä. Virtuaaliset oppimisympäristöt kuten Twinspace, Edmodo tai Moodle tarjoavat turvallisen yhteistyöympäristön yhdessä oppimisille.

Tärkeäsi asiaksi nousi meille kaikille tutun oman oppimisen omistajuuden rinnalle oman oppimisympäristön omistajuus. Hienoissa suuryritysten pääkonttoreita muistuttavissa koulurakennuksissa on vähän tilaa oppilaiden luovuudelle. Huonekaluja ei saa siirtää, seinille ei saa kiinnittää mitään, värit ovat kliinisen valkoiset ja harmaat. Samalla katoaa osallisuuden ja kuulumisen tunne. Työryhmissä mietittiinkin, olisiko luovuuden, oppimisen ja yhteisöllisyyden kannalta parempi sellainen koulu, jossa saa tuunata verhoja ja tuoda kotoa vanhoja sohvia, ripustaa seinille vaihtelevia näyttelyjä milloin mistäkin ajankohtaisesta teemasta (esim. kierrätys, rauhankasvatus, pakolaisuus, kielien ja kulttuurien moninaisuus) sekä oppilaitten omista töistä ja ystävyyshankkeista. Meidän koulu, jossa oppilaat voivat luoda omia tiloja ja omistaa oman oppimisympäristönsä. Luovuutta ja mielikuvitusta käyttäen vanhatkin koulut saadaan elämään tätä päivää.

yyteri-2015-09Erityisesti jäi askarruttamaan, minkälaisen oppimisympäristön tarjoaa Suomi, johon ei tahdota vastaanottaa sotaa ja hätää pakenevia pakolaisia, jossa ulkomaalainen leimataan pelottavaksi rikolliseksi tai elintasosurffariksi ja jossa ei haluta auttaa ihmisiä, jotka ovat kokeneet äärimmäistä hätää ja köyhyyttä?

Ehkä se tärkein oppimisympäristö on oman pään sisällä. Dynaaminen mielentila, joka on avoin kaikille kulttuureille, iloitsee oppimisesta, käyttää luovuuttaan ja haluaa kasvaa globaalin vastuunsa tuntevaksi maailmankansalaiseksi.

Kiitos näistä ideoista ja ajatuksista mahtavan luoville ja innostuneille koulujen kansainvälistäjille! Seminaarin ohjelman, materiaalit ja (parasta kaikesta) ryhmätöiden tuotokset löytyvät POLKKA:n tuoreimmista materiaaleista.

Kategoria(t): Konferenssit ja seminaarit | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Kansainvälisyys osaksi koulun perustoimintaa

vauhtia-kv-suunnitelmiim-03Elokuu on opettajan (ja oppilaan) uusi vuosi. Silloin ideoidaan,  laaditaan suunnitelmia ja annetaan lupauksia. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan tavoitteita ja painopisteitä, koulun yhteisiä ja luokkien omia tapahtumia, suunnitellaan projekteja ja erilaisia yhteistyökuvioita. Tänä lukuvuonna keskitytään kaikissa Suomen kouluissa opetussuunnitelman uudistamiseen. Samalla kuitenkin pyöritetään koulun arkea ja viedään opetusta pienin askelin kohti uutta OPSia: kehitetään opettajien ja oppiaineiden välistä yhteistyötä, lisätään tietotekniikan käyttöä ja edistetään oppimisen autenttisuutta ottamalla sisältöjä ”oikeasta elämästä”. Kaikkeen tähän kansainvälisyys ja globaalikasvatus tarjoavat mahtavia mahdollisuuksia.

Oppimisen näkökulmasta kansainvälisyys on kouluissa ollut usein suunnittelematonta ja vain yhden tai kahden opettajan innostuneisuudesta riippuvaista. Uusi opetussuunnitelma edellyttää kouluilta kansainvälisyyden nivomista opetukseen aivan uudella ponnekkuudella. Koska perinteisistä oppiaine- ja luokka-astekohtaisista oppimateriaaleista suurelta osin puuttuu useiden luokkien ja opettajien yhteistyöhön perustuva oppiminen, tällaiset oppimisprojektit täytyy suunnitella ja rakennella yhdessä ja uuden OPS:n ohjeistuksen mukaisesti kirjata lukuvuosisuunnitelmaan.

keks-logoMonilla kouluilla on jo kv-tiimit (ja jos ei ole, perustakaa). Kv-hankkeet ja -kumppanuudet, kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden näkyväksi tekeminen, globaalikasvatuksen sisältöjen nivominen koulutyöhön oppilaita osallistaen, eri teemapäivät ja -viikot sekä koulun oppimisympäristön rakentaminen maailmankansalaisuutta kasvattavaksi kuuluvat kaikki kv-tiimin tehtäväkenttään, mutta koskevat tietysti koko koulua.

Tässä malliksi koulun kv-vuosikello, jonka avulla voi tehdä oman koulun kv-lukuvuosisuunnitelman. Syyskuussa kannattaa hakea eTwinning-kumppaneita ja ystäväluokkia, vuoden alussa tulevat hakuun Erasmus+ hankkeet. Hyvä rytmi toiminnalle olisi, että kuukausittain olisi jokin käsiteltävä globaalikasvatuksen teema. Toteutustavat voivat vaihdella pienistä aamunavauksista ja oppituntikeskusteluista parin viikon oppimisprojekteihin.

kv-vuosikello-ja-oppimispolku-final

Kansanedustaja Immonen muistutti meitä kaikkia kansainvälisyyden ja maailmankansalaiseksi kasvattamisen tärkeydestä. Nopea puuttuminen rasismiin luokassa ja välitunnilla, kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi tekeminen, ystävyys ja yhteistyö yli kulttuurien ja maiden rajojen sekä globaaliin vastuuseen kasvattaminen ovat kaikkien opettajien tehtäviä.

Innostavaa oppimista ja työn iloa!

Kategoria(t): Kansainvälisyyssuunnitelma | Avainsanat: , , , , , , , , | Yksi kommentti

On tärkeää voida kiivetä puuhun

Karpinlahden koulun unelmapuu

Karpinlahden koulun unelmapuu

Sielulle tekee hyvää välillä unelmoida, vaikka juuri nyt mieltä kaihertaa pelko luokkakoon kasvamisen ja jatkuvien säästökuurien vaikutuksista opetukseen ja oppimiseen. Hetkelliset säästöt hupenevat nopeasti erityisen tuen tarpeen lisääntymiseen. Huokaus!

Kaikesta huolimatta on monessa koulussa uskallettu tänä keväänä unelmoida paremmasta koulusta. Niin myös täällä Orivedellä. Oppilaat keskustelivat yhdessä ja äänestivät, piirsivät ja tekivät videoita ja kollaaseja, kirjoittivat runoja ja aineita. Vapautettiin luovuus ja ideoitiin raikkaasti.

Rovastinkankaan koulun eskareiden unelmakoulu

Rovastinkankaan koulun eskareiden unelmakoulu

Kun alakoulujen oppilailta kyseltiin hauskinta tapaa oppia, ylivoimainen voittaja oli ulkona opiskelu (tietokoneella opiskelunkin sai aika paljon ääniä). Tulos herättää monenlaisia kysymyksiä. Mikä siellä luokkahuoneessa on sellaista, että sieltä halutaan pois? Onko se kaipuuta oikeaan elämään, johon myös tietokone avaa ikkunan. Juuri nämä ovat sellaisia asioita, joissa oppilaitten toiveet voisi ottaa uuden opetussuunnitelman paikallista toimintakulttuuria kirjatessa huomioon. Käytetään oppimisympäristönä ympäröivää luontoa ja rakennettua ympäristöä. Tehdään havaintoja, tutkitaan, kuvataan ja videoidaan, opitaan näkemään ja keskustelemaan näkemästämme, kaikilla kielillä ja eri teknologioita hyödyntäen.

Suuri osa oppilaitten unelmista liittyi välitunteihin ja pihojen varusteluun. Toivottiin uima-altaita, parkour-ratoja ja ”miljardituhatta kiipeilytelinettä”. Tämä kertoo samasta asiasta kuin kaipuu pois luokkahuoneesta. Välitunnit ovat oppilaitten omaa aikaa ja piha oma alue. Jollain tavalla tämä omistajuus siirtyy heti luokkahuoneeseen astuttaessa opettajalle. Luokassa on yksi oikea tapa nähdä, kuulla ja ymmärtää, ja sen määrittelee oppikirja ja opettaja. Ehkä ulkona opiskelu on oppilaan mielessä lähempänä oman oppimisen omistajuutta. Sitä, mitä voi oppia ja saa nähdä, eivät enää määrittele luokkahuoneen seinät ja opettajan valitsemat pedagogisesti mietityt julisteet ja virikkeet.

Yhteiskoululaisten näkemys

Yhteiskoululaisten näkemys

Sama kahtiajako näkyy myös yläkoululaisten tuotoksissa. Oman elämän tärkeät asiat ovat tärkeitä ja vahvasti läsnä myös unelmien koulussa: hyvä ruoka, kaverit ja uusi teknologia, mutta myös vastuu yhteisestä maapallosta ja halu tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. 8. luokkalaisten videossa opettaja on laitettu luokkahuoneen nurkkaan tuijottelemaan ulos ikkunasta ja oppilaat tekevät aktiivisesti omia juttujaan tietokoneilla ja älypuhelimilla. Samaa osallisuutta ja oman oppimisen omistajuutta siinäkin haetaan kuin mitä alakoululaiset kaipaavat. Opettamisen menetelmiä voisi toden totta muuttaa uuden opetussuunnitelman hengessä osallistavammiksi ja toiminnallisemmiksi ja rohkaista oppilaita luovuuteen ja oma-aloitteisuuteen.

Hirsilän koulusta sain suurimman innoitukseni tähän artikkeliin.  Yhden esikoululaisen mielestä ”on tärkeää voida kiivetä puuhun”. Niin minustakin. On tärkeää päästä kokeilemaan rajojaan, saada huikeita elämyksiä, päästä korkealle, nähdä kauas sekä olla lähellä luontoa ja oikeaa elämää.

Oikein ihanaa kiipeilykesää kaikille!

unelmien-koulu-runoP.S. Kiipeily sitä paitsi parantaa muistia!

Kategoria(t): Ideoita ja ajatuksia, Opetussuunnitelma | Avainsanat: , , , , | Yksi kommentti