YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030 ja ops 2016

”Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti.” pops perusteet: 3.1 Perusopetuksen tehtävä s. 16

unesco-koulut-2015-05

Pekka Haavisto UNESCO-koulujen seminaarissa

Tämä kirjaus tehtiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ennen kuin YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet 2030 hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuun lopussa. Tavoitteisiin sisältyvät köyhyyden ja nälänhädän lopettamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen jälkeen neljäntenä omat tavoitteensa koulutuksen kehittämiselle.

Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena (4.1) on turvata ilmainen, laadukas ja oikeudenmukainen perus- ja toisen asteen koulutus kaikille tytöille ja pojille kaikkialla maailmassa. Suomen (kuten kaikkien muidenkin maiden) opetussuunnitelmaan ja opetuksen sisältöihin halutaan vaikuttaa tavoitteella 4.7:

Kaikille oppijoille taataan riittävät tiedot ja taidot kestävän kehityksen edistämiseksi. Tällainen koulutus sisältää mm. kestävän kehityksen ja elämäntavan, ihmisoikeudet, sukupuolten välisen tasa-arvon, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämisen, maailmankansalaisuuden sekä kulttuurisen moninaisuuden arvostamisen ja kulttuurien vaikutuksen ymmärtämisen kestävälle kehitykselle.

Teeman mukaisesti 17 tavoitteesta seitsemän koskee suoraan kestävää kehitystä ja vastuullisuutta ympäristön näkökulmasta. Nämä nähdään elämän laadun ja maapallon tulevaisuuden kannalta erittäin suurina haasteina. Epäonnistuminen näissä kehitystavoitteissa vaikuttaisi suoraan myös muiden tavoitteiden toteutumiseen.

Sustainable Development Goals_E_Final sizesYK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030 sopivat mainiosti myös autenttiseksi oppimateriaaliksi. Esim. englannin opinnoissa ne tarjoavat paljon eri teemoihin liittyvää ajankohtaista sanastoa ja tukiaineistoa keskusteluille ja omien mielipiteiden ilmaisulle. Koko koulun monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa tavoitteet voidaan jakaa teemoittain eri luokille ja oppiaineisiin. Oppimistulokset ja toimintaohjeet kestävän kehityksen edistämiseksi voidaan jakaa ja ottaa käyttöön sekä sitoutua koulun yhteisiin kehittämistavoitteisiin esim. koko koulun yhteisen teemapäivän aikana. Erilaisia YK:n päiviä voit viettää ympäri lukuvuoden: linkki eri YK-päiviin.
Ilmoita oppilaitoksesi YK-kouluksi tämän vuoden loppuun mennessä ja ole mukana kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen.

unesco-koulut-2015-17Myös UNESCO-koulut toimivat Suomessa YK:n tavoitteiden toteuttamisen etujoukkona. UNESCO-koulujen ASPnet-verkoston tavoitteet keskittyvät kahteen teemaan: globaalikasvatukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen. Globaalikasvatuksessa keskitytään ihmisoikeuksiin, rauhankasvatukseen ja globaaliin vastuuseen. Se on luonteeltaan transformatiivista ja voimaannuttavaa eli sen tavoitteena on avata oppijalle mahdollisuuksia ja vahvistaa hänen osaamistaan omien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa toteuttamisessa paremman maailman ja tulevaisuuden edistämiseksi. Kestävän kehityksen kasvatus pyrkii maailmanlaajuisesti muuttamaan koulutuksen suuntaa siten, että kaikilla on mahdollisuus omaksua ne arvot, asenteet, taidot ja tiedot, joita tarvitaan kestävän kehityksen edistämiseen.

unesco-koulutus-2015-01Aspnet-koulujen tavoitteisiin kuuluu mm. globaali- ja kestävän kehityksen kasvatuksen integroiminen ASPnet-koulujen opetussuunnitelmiin ja oppimisprosesseihin sekä innovatiivisten lähestymistapojen ja oppimismenetelmien kokeileminen globaali- ja kestävän kehityksen kasvatuksessa ASPnet-kouluissa. Tämä merkitsee myös vahvaa sitoutumista uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen YK:n kehitystavoitteiden hengessä.

Suomessa UNESCO-koulujen ASPnet-verkoston toimintaa koordinoi opetusneuvos Paula Mattila Opetushallituksesta. UNESCO-koulujen kaksipäiväisen seminaarin aineistoihin voi tutustua POLKKA:ssa.

Kategoria(t): Kansainvälisyyskasvatus | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Oppimisymäristöistä kansainvälisyyden dynaamisiin tiloihin

Osa uuden opetussuunnitelman läpäisevää tematiikkaa on oppimisympäristöajattelu. Minkälainen on hyvä, oppimista tukeva oppimisympäristö? Onko kansainvälisyys sellainen oppimisprosessin elementti, joka jo itsessään luo oppimisympäristön? Näitä(kin) kysymyksiä pohditiin Kansainvälisyyttä Yyterissä -seminaarissa viime viikon lopulla.

yyteri-2015-03Lähtökohtana oppimisympäristöajattelussa on perinteisesti ollut koulurakennus. Uusi kouluarkkitehtuuri pyrkii luomaan muunneltavia tiloja, jotka sisältävät runsaasti erilaisia kohtaamispaikkoja ja verkostoitumismahdollisuuksia. Luokkahuoneita avataan, seiniä siirrellään, luodaan laboratorioita, tietokeskuksia ja mediateekkejä. Perinteisiä luokkatiloja ei enää rakenneta kaikille ja näin ohjataan opettajat muuttamaan opetusmenetelmiään muuntuvien oppimistilojen ehdoilla. Tulevaisuuden koulussa pulpettien tilalla voi olla patjoja ja tyynyjä, erilaisia ryhmätyötiloja ja runsaasti oppimista hyödyttävää teknologiaa.

Kansainvälisyyttä Yyterissä -seminaarissa heräteltiin uudenlaisia lähestymistapoja oppimisympäristöajatteluun.

yyteri-2015-04Miten tärkeää onkaan koulun kuuluminen ympäröivään yhteisöön! Lähiympäristön luonto, liikuntapaikat ja -palvelut, puistot, kirjastot, perheet, järjestöt ja työpaikat voisivat olla kaikki osa koulun oppimisympäristöä. Koulu koostuisi useasta eri tilasta. Yhdyskuntasuunnittelussa huomioitaisiin turvallinen liikkuminen ja jatkuva yhteistyö koulun ja ympäröivän yhteisön välillä. Se, että vastavuoroisesti koulu ”kuuluisi koko yhteisölle” parantaisi turvallisuutta ja lisäisi toisista huolehtimista. Tästä on vain lyhyt askel monikieliseen ja kulttuurisesti moninaiseen kouluun, jossa kielikahvilat kokoontuvat ja eri kulttuurit näkyvät esimerkiksi taide- ja taitoaineissa, historiassa ja kulttuurikasvatuksessa sekä yhteisissä harrastuksissa koulun jälkeen ja iltaisin.

yyteri-2015-05Virtuaalisten verkostojen ja verkoissa tapahtuvan yhteistyön kautta oppimisympäristö laajenee eurooppalaiseksi ja jopa globaaliksi. Hangoutit ja Skypet avaavat luokkahuoneeseen ikkunan toisiin maihin ja luokkahuoneisiin, aidon reaaliaikaisen kontaktin opettajiin ja oppilaisiin tuhansien kilometrien päässä. Virtuaaliset oppimisympäristöt kuten Twinspace, Edmodo tai Moodle tarjoavat turvallisen yhteistyöympäristön yhdessä oppimisille.

Tärkeäsi asiaksi nousi meille kaikille tutun oman oppimisen omistajuuden rinnalle oman oppimisympäristön omistajuus. Hienoissa suuryritysten pääkonttoreita muistuttavissa koulurakennuksissa on vähän tilaa oppilaiden luovuudelle. Huonekaluja ei saa siirtää, seinille ei saa kiinnittää mitään, värit ovat kliinisen valkoiset ja harmaat. Samalla katoaa osallisuuden ja kuulumisen tunne. Työryhmissä mietittiinkin, olisiko luovuuden, oppimisen ja yhteisöllisyyden kannalta parempi sellainen koulu, jossa saa tuunata verhoja ja tuoda kotoa vanhoja sohvia, ripustaa seinille vaihtelevia näyttelyjä milloin mistäkin ajankohtaisesta teemasta (esim. kierrätys, rauhankasvatus, pakolaisuus, kielien ja kulttuurien moninaisuus) sekä oppilaitten omista töistä ja ystävyyshankkeista. Meidän koulu, jossa oppilaat voivat luoda omia tiloja ja omistaa oman oppimisympäristönsä. Luovuutta ja mielikuvitusta käyttäen vanhatkin koulut saadaan elämään tätä päivää.

yyteri-2015-09Erityisesti jäi askarruttamaan, minkälaisen oppimisympäristön tarjoaa Suomi, johon ei tahdota vastaanottaa sotaa ja hätää pakenevia pakolaisia, jossa ulkomaalainen leimataan pelottavaksi rikolliseksi tai elintasosurffariksi ja jossa ei haluta auttaa ihmisiä, jotka ovat kokeneet äärimmäistä hätää ja köyhyyttä?

Ehkä se tärkein oppimisympäristö on oman pään sisällä. Dynaaminen mielentila, joka on avoin kaikille kulttuureille, iloitsee oppimisesta, käyttää luovuuttaan ja haluaa kasvaa globaalin vastuunsa tuntevaksi maailmankansalaiseksi.

Kiitos näistä ideoista ja ajatuksista mahtavan luoville ja innostuneille koulujen kansainvälistäjille! Seminaarin ohjelman, materiaalit ja (parasta kaikesta) ryhmätöiden tuotokset löytyvät POLKKA:n tuoreimmista materiaaleista.

Kategoria(t): Konferenssit ja seminaarit | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Kansainvälisyys osaksi koulun perustoimintaa

vauhtia-kv-suunnitelmiim-03Elokuu on opettajan (ja oppilaan) uusi vuosi. Silloin ideoidaan,  laaditaan suunnitelmia ja annetaan lupauksia. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan tavoitteita ja painopisteitä, koulun yhteisiä ja luokkien omia tapahtumia, suunnitellaan projekteja ja erilaisia yhteistyökuvioita. Tänä lukuvuonna keskitytään kaikissa Suomen kouluissa opetussuunnitelman uudistamiseen. Samalla kuitenkin pyöritetään koulun arkea ja viedään opetusta pienin askelin kohti uutta OPSia: kehitetään opettajien ja oppiaineiden välistä yhteistyötä, lisätään tietotekniikan käyttöä ja edistetään oppimisen autenttisuutta ottamalla sisältöjä ”oikeasta elämästä”. Kaikkeen tähän kansainvälisyys ja globaalikasvatus tarjoavat mahtavia mahdollisuuksia.

Oppimisen näkökulmasta kansainvälisyys on kouluissa ollut usein suunnittelematonta ja vain yhden tai kahden opettajan innostuneisuudesta riippuvaista. Uusi opetussuunnitelma edellyttää kouluilta kansainvälisyyden nivomista opetukseen aivan uudella ponnekkuudella. Koska perinteisistä oppiaine- ja luokka-astekohtaisista oppimateriaaleista suurelta osin puuttuu useiden luokkien ja opettajien yhteistyöhön perustuva oppiminen, tällaiset oppimisprojektit täytyy suunnitella ja rakennella yhdessä ja uuden OPS:n ohjeistuksen mukaisesti kirjata lukuvuosisuunnitelmaan.

keks-logoMonilla kouluilla on jo kv-tiimit (ja jos ei ole, perustakaa). Kv-hankkeet ja -kumppanuudet, kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden näkyväksi tekeminen, globaalikasvatuksen sisältöjen nivominen koulutyöhön oppilaita osallistaen, eri teemapäivät ja -viikot sekä koulun oppimisympäristön rakentaminen maailmankansalaisuutta kasvattavaksi kuuluvat kaikki kv-tiimin tehtäväkenttään, mutta koskevat tietysti koko koulua.

Tässä malliksi koulun kv-vuosikello, jonka avulla voi tehdä oman koulun kv-lukuvuosisuunnitelman. Syyskuussa kannattaa hakea eTwinning-kumppaneita ja ystäväluokkia, vuoden alussa tulevat hakuun Erasmus+ hankkeet. Hyvä rytmi toiminnalle olisi, että kuukausittain olisi jokin käsiteltävä globaalikasvatuksen teema. Toteutustavat voivat vaihdella pienistä aamunavauksista ja oppituntikeskusteluista parin viikon oppimisprojekteihin.

kv-vuosikello-ja-oppimispolku-final

Kansanedustaja Immonen muistutti meitä kaikkia kansainvälisyyden ja maailmankansalaiseksi kasvattamisen tärkeydestä. Nopea puuttuminen rasismiin luokassa ja välitunnilla, kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi tekeminen, ystävyys ja yhteistyö yli kulttuurien ja maiden rajojen sekä globaaliin vastuuseen kasvattaminen ovat kaikkien opettajien tehtäviä.

Innostavaa oppimista ja työn iloa!

Kategoria(t): Kansainvälisyyssuunnitelma | Avainsanat: , , , , , , , , | Yksi kommentti

On tärkeää voida kiivetä puuhun

Karpinlahden koulun unelmapuu

Karpinlahden koulun unelmapuu

Sielulle tekee hyvää välillä unelmoida, vaikka juuri nyt mieltä kaihertaa pelko luokkakoon kasvamisen ja jatkuvien säästökuurien vaikutuksista opetukseen ja oppimiseen. Hetkelliset säästöt hupenevat nopeasti erityisen tuen tarpeen lisääntymiseen. Huokaus!

Kaikesta huolimatta on monessa koulussa uskallettu tänä keväänä unelmoida paremmasta koulusta. Niin myös täällä Orivedellä. Oppilaat keskustelivat yhdessä ja äänestivät, piirsivät ja tekivät videoita ja kollaaseja, kirjoittivat runoja ja aineita. Vapautettiin luovuus ja ideoitiin raikkaasti.

Rovastinkankaan koulun eskareiden unelmakoulu

Rovastinkankaan koulun eskareiden unelmakoulu

Kun alakoulujen oppilailta kyseltiin hauskinta tapaa oppia, ylivoimainen voittaja oli ulkona opiskelu (tietokoneella opiskelunkin sai aika paljon ääniä). Tulos herättää monenlaisia kysymyksiä. Mikä siellä luokkahuoneessa on sellaista, että sieltä halutaan pois? Onko se kaipuuta oikeaan elämään, johon myös tietokone avaa ikkunan. Juuri nämä ovat sellaisia asioita, joissa oppilaitten toiveet voisi ottaa uuden opetussuunnitelman paikallista toimintakulttuuria kirjatessa huomioon. Käytetään oppimisympäristönä ympäröivää luontoa ja rakennettua ympäristöä. Tehdään havaintoja, tutkitaan, kuvataan ja videoidaan, opitaan näkemään ja keskustelemaan näkemästämme, kaikilla kielillä ja eri teknologioita hyödyntäen.

Suuri osa oppilaitten unelmista liittyi välitunteihin ja pihojen varusteluun. Toivottiin uima-altaita, parkour-ratoja ja ”miljardituhatta kiipeilytelinettä”. Tämä kertoo samasta asiasta kuin kaipuu pois luokkahuoneesta. Välitunnit ovat oppilaitten omaa aikaa ja piha oma alue. Jollain tavalla tämä omistajuus siirtyy heti luokkahuoneeseen astuttaessa opettajalle. Luokassa on yksi oikea tapa nähdä, kuulla ja ymmärtää, ja sen määrittelee oppikirja ja opettaja. Ehkä ulkona opiskelu on oppilaan mielessä lähempänä oman oppimisen omistajuutta. Sitä, mitä voi oppia ja saa nähdä, eivät enää määrittele luokkahuoneen seinät ja opettajan valitsemat pedagogisesti mietityt julisteet ja virikkeet.

Yhteiskoululaisten näkemys

Yhteiskoululaisten näkemys

Sama kahtiajako näkyy myös yläkoululaisten tuotoksissa. Oman elämän tärkeät asiat ovat tärkeitä ja vahvasti läsnä myös unelmien koulussa: hyvä ruoka, kaverit ja uusi teknologia, mutta myös vastuu yhteisestä maapallosta ja halu tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. 8. luokkalaisten videossa opettaja on laitettu luokkahuoneen nurkkaan tuijottelemaan ulos ikkunasta ja oppilaat tekevät aktiivisesti omia juttujaan tietokoneilla ja älypuhelimilla. Samaa osallisuutta ja oman oppimisen omistajuutta siinäkin haetaan kuin mitä alakoululaiset kaipaavat. Opettamisen menetelmiä voisi toden totta muuttaa uuden opetussuunnitelman hengessä osallistavammiksi ja toiminnallisemmiksi ja rohkaista oppilaita luovuuteen ja oma-aloitteisuuteen.

Hirsilän koulusta sain suurimman innoitukseni tähän artikkeliin.  Yhden esikoululaisen mielestä ”on tärkeää voida kiivetä puuhun”. Niin minustakin. On tärkeää päästä kokeilemaan rajojaan, saada huikeita elämyksiä, päästä korkealle, nähdä kauas sekä olla lähellä luontoa ja oikeaa elämää.

Oikein ihanaa kiipeilykesää kaikille!

unelmien-koulu-runoP.S. Kiipeily sitä paitsi parantaa muistia!

Kategoria(t): Ideoita ja ajatuksia, Opetussuunnitelma | Avainsanat: , , , , | Yksi kommentti

Koulu post 2016

Millainen koulu on, kun uusi opetussuunnitelma jo ohjaa oppimista ja koulutyötä? Mitkä ovat tulevaisuuden koulun upeimmat mahdollisuudet ja kiperimmät haasteet kansainvälisyyden ja maailmankansalaiseksi kasvamisen näkökulmasta?

Koulujen kansainvälistäjät kokoontuivat kevättapaamiseen Tampereelle hakemaan tukea ja ideoita paikalliseen OPS-työhön. Täysi salillinen opettajia ja rehtoreita eri kouluasteilta perehtyi uuden opetussuunnitelman avainkäsitteisiin, keskusteli, verkostoitui ja vaihtoi kokemuksia ja ideoita.

Kiperimmät hakv-treffit-2015-02asteet

Iltapäivän työryhmissä mietittiin tulevaisuuden koulun ja uuden opetussuunnitelman haasteita ja mahdollisuuksia. Yhteinen huolenaihe oli vähenevät resurssit. Kun luokkakoot kasvavat ja määrärahat pienenevät, oppilaskeskeisten opetusmenetelmien käyttäminen vaikeutuu ja opetuksen uudistaminen hidastuu. Globalisoituminen ja digitalisoituminen (myös uudessa opetussuunnitelmassa) edellyttävät opettajien jatkuvaa koulutusta. Kun kuntien talous kiristyy, resursseja leikataan usein ensimmäisenä juuri koulutuksesta.

kv-treffit-2015-06Osallistujat jakoivat myös laajasti huolen koulujen eriarvoistumisesta ja polarisaatiokehityksestä. Toivottavasti meillä ei ole vuonna 2017 kahden kerroksen kouluja, joista toiset ovat kansainvälisiä, laajasti verkostoituneita ja teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä osallistavan oppimisen keihäänkärkiä ja toiset paikallaan junnaavia, kaihoisasti menneisyyteen tähyileviä ja kehityksen kelkasta syrjäytyneitä laitoksia.

Lisäksi huolta kannettiin opettajien ja rehtoreiden sitoutumisesta muutokseen, asenteiden ja oman ajattelun muuttumisesta sekä arvioinnista. Uudistuva koulu tarvitsee myös uudenlaisia arviointimenetelmiä, yhtä aikaa yksilöllisiä ja tasa-arvoisia. Arvioinnin pitäisi olla mielekästä, tukea oppimista ja heijastaa sitä aikaa ja maailmaa, jossa elämme. Ellemme me kaikki sitoudu muutokseen ja uskaltaudu tekemään asioita erilailla, ei OPS:n kirjain muutu uudenlaiseksi oppimiseksi ja toimintakulttuuriksi.

kv-treffit-2015-03Upeimmat mahdollisuudet

Uuden opetussuunnitelman upeimpana mahdollisuutena pidettiin oppimisen monialaisuuden, kokonaisvaltaisen ajattelun ja syväoppimisen lisääntymistä. Globaalissa maailmassa kaikenlaiset rajat ylittyvät päivittäin ja juuri nämä erilaisten näkökulmien kohtaamiset tuottavat luovia ratkaisuja ja syvällistä ymmärtämistä. Tänä päivänä on entistä selkeämmin tajuttu, että syvällisyys on laaja-alaisuutta ja oppiminen yhteyksien ymmärtämistä.

kv-treffit-2015-04Kun tajuaa, että kaikki on yhteydessä kaikkeen, on luonnollista nähdä itsensä osallisena. Ryhmätöissä nostettiin osallisuus ja yhdessä tekemisen ilo ja hyöty uuden opetussuunnitelman yhdeksi tärkeimmistä mahdollisuuksista. Ne yhdessä lisäävät motivaatiota ja oman oppimisen omistajuutta. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka perustavalla tavalla muuttaa koulujen toimintakulttuuria. Oppilaitoksesta kasvaa oppiva yhteisö.

Kolmanneksi mahdollisuuksien runsaudessa nousi verkostoituminen ja vuoropuhelu sekä opettajien pedagoginen yhteistyö, myös yli koulurajojen. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Laajat, muuntuvat ja monenlaiset, myös kansainväliset, verkostot kv-treffit-2015-08ruokkivat oivalluksia ja innovaatioita. Verkostoissa hyvät käytännöt leviävät ja omaksutaan nopeasti. Tulevaisuuden koulussa kansainvälisyydestä on tullut arkipäivää, globaali ja lokaali ovat läsnä lähes kaikessa mitä teemme ja opimme.

Ei varmaan ole sattumaa, että kaikki uuden opetussuunnitelman upeimmat mahdollisuudet ovat sellaisia, jotka eivät vaadi isoja investointeja tai valtavia resursseja. Ne edellyttävät avointa mieltä, uskallusta astua ulos omalta mukavuusalueelta, halua tehdä yhteistyötä ja oppia uutta. Nämä ovat koulujen kansainvälistäjien ja globaalikasvattajien, tulevaisuuden koulun rakentajien upeimpia ominaisuuksia!

Kategoria(t): Koulutus, Opetussuunnitelma | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Uuden OPS:n suuri haaste: kohti autenttista oppimista

Yksi keskeisistä teemoista uudessa OPS:ssa on koulun ovien ja luokkahuoneen ikkunoiden avaaminen rohkeasti ympäröivään yhteisöön ja maailmaan. Oppiminen voi linkittyä tosi elämään monin eri tavoin.

Puhutaan autenttisesta oppimisesgroup-239251__180ta, kun oppikirjojen lukemisen sijaan lähdetään ulos luokkahuoneesta ja tutkitaan ympäröivää luontoa, rakennettua ympäristöä ja omaa lähiyhteisöä tai kun vierailijat paikallisista järjestöistä, yrityksistä ja muista sidosryhmistä sekä lähipiirissä asuvat taiteilijat ja kulttuuriperinnön vaalijat tulevat luokkiin jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan. Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu arvostaa ja tekee näkyväksi oman koulun ja lähiyhteisön monikielisyyttä ja kulttuurista moninaisuutta.

Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. OPS s. 134

Autenttisessa oppimisessa tutkitaan maailmassa esiintyviä ilmiöitä ja ongelmia siinä problem-solvingkontekstissa, missä ne oikeasti esiintyvät luonnossa, lähiympäristössä tai maailmassa, laajasti ja monipuolisesti, näkökulmia vaihtamalla ja oppiainerajat ylittäen, paikallisen ja globaalin limittyessä. Autenttinen oppiminen on vaihtoehto yhteyksistään irrotettujen faktojen ja taitojen opiskelulle sekä valmiiksi pureskellun ja pahimmassa tapauksessa jo vanhentuneen tiedon pänttäämiselle. Monet maailmaa koskevat ongelmat kuten äärimmäinen köyhyys, ilmaston muutos, epätasa-arvo ja sodat askarruttavat lapsia ja nuoria. Niiden käsitteleminen ja ratkaisujen etsiminen sekä toimiminen paikallisesti kestävien ratkaisujen edistämiseksi, on tärkeä osa oppimista, syrjäytymisen ehkäisyä ja koulun uudenlaista toimintakulttuuria.

Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa… Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. OPS  s. 27

Autenttiset oppimisympäristöt voivat olla myös virtuaalisia. Autenttiselle oppimiselle oleellisia ovat aidot tiedon lähteet ja vuorovaikutustilanteet, eivät oppimista varten kehitetyt simuloidut keskustelut tai nettitehtävät. Opetuksessa tarkastellaan ja oppilaat tuottavat heille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä (=kuvia, videoita, sarjakuvia, multimediaesityksiä jne.) sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta.

womKielten opetuksessa oppiminen autenttisessa ympäristössä ja aito vuorovaikutus yli kielirajojen innostaa keskustelemaan ja motivoi harjoittelemaan. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa mainion tavan luoda kielten opetukselle sopiva vuorovaikutukseen kannustava oppimisympäristö. Ei tarvita kuin kumppaniluokka jostain päin maailmaa, niin käyttäjäystävälliset maksuttomat chatit, keskustelualueet ja videoneuvottelut (esim. Skype, Google Hangout, Facetime) mahdollistavat reaaliaikaisen vuorovaikutuksen kasvokkain.

Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen. OPS s. 131

Autenttisessa oppimisessa korostetaan opiskelijan sitoutumista ja aitouden kokemusta suhteessa omaan oppimiseen. Oppimisprosessissa hyödynnetään jo suunnitteluvaiheessa oppijan omia ideoita ja vahvuuksia.  Autenttisessa oppimisessa oppilas on oppimisensa omistaja ja subjekti, ei kohde. Hän kokee oppimisen mielekkääksi ja itselleen merkitykselliseksi. Näin koulu oppimisympäristönä tukee yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta.

Kategoria(t): Opetussuunnitelma | Avainsanat: , , , , , | 2 kommenttia

Hypähdyksiä tulevaisuuteen

sayings-02Kun kehitetään koulua ja rakennetaan uutta opetussuunnitelmaa, on oltava herkkä kaikenlaisille signaaleille, myös niille heikoille. On haisteltava ilmaa, mitä trendejä, haasteita ja uhkia voimme tunnistaa, mikä on merkittävää ja mikä pelkkää pöhinää.

Osittaisia Bett’ymyksiä

Odotuksissa oli aikamatka tulevaisuuteen, kun lähdin BETT 2015 -messuille Lontooseen. Teknologioista suurimman tilan ja huomion saivat Googlen, Applen ja Microsoftin uudet tuotteet ja konseptit. Oppimisen näkökulmasta ne kuitenkin vaikuttivat melko pieniltä IMG_2096laitteiden ja ohjelmiston myynnin volyymeihin nähden. Edelleen (kuten jo 10 – 15 vuotta sitten) investoidaan tuhansia miljooneja laitteisiin, ympäristöihin ja sovelluksiin, mutta odotetaan että opettajat tuottavat sisällöt ja pedagogiset innovaatiot rakkaudesta työhön. Olen yrittänyt suhtautua avoimin mielin koodaukseen ja robotiikkaan, käynyt kursseilla ja testannut ohjelmia kotona. Olen lähestynyt teemaa myönteisellä mielellä ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen näkökulmasta. BETT:ssä alkoi sitten tökkiä. Ikään kuin ei opetuksessa enää muuta merkityksellistä olisikaan kuin erilaisen robottien rakentelu ja härpäkkeiden ohjelmointi. Insinöörit hypettävät ja opettajat katsovat lamaantuneina vierestä. IMG_2167Elämyksiäkin toki koin. Parasta antia oli Sir Ken Robinsonin keskusteleva (kriittisen satiirinenkin) puhe perjantai-iltapäivän viimeisenä ohjelmana aiheena Out of our minds – luovuuteen oppiminen.  ”Koulutuksen tulisi tukea innovaatiota, ei mukautumista… Erilaiset työkalut ja teknologiat kasvattavat käden ja mielen ulottuvuutta. Siksi niissä on yhtenä elementtinä muutosvoima… Ihminen on luonnostaan luova. Meidän pitää nähdä opetus ja koulujen toimintakulttuuri orgaanisena, elävänä ja muuttuvana kokonaisuutena, joka tukee moninaisuutta.” Sir Kenin ajatuksiin voi yhtyä täydellä sydämellä.

Näkymiä Horizon’tissa

Viime talvena osallistuin 53-henkiseen asiantuntijapaneeliin, joka muutaman kuukauden ajan keskusteli intensiivisesti tulevaisuuden koulujen mahdollisuuksista ja haasteista sekä teknologioista, joilla on merkittävä vaikutus opetukseen ja oppimiseen. Lopputuloksena syntyi viime syksynä julkaistu Horizon Report Europe – 2014 Schools Edition. Eilen ilmestyi suomeksi raportin johdanto ja tiivistelmä, johon sisältyy myös vertailu vastaaviin raportteihin koskien korkeakoulutusta ja peruskoulutusta maailmanlaajuisesti. Tässä ovat tulevaisuuden teknologiat, trendit ja haasteet taulukoituina: Horizon-Europe-K12 On mielenkiintoista ja hauskaakin, että monet edellä luetelluista on sisällytetty haasteina ja mahdollisuuksina myös uudistuvaan OPS:iin. Itseäni kiinnostavat erityisesti haasteet Horizon-Europe-K12-coverkuten autenttinen oppiminen, formaalin ja non-/informaalin oppimisen sulautuminen ja oppilaiden osallistuminen oppimisen suunnitteluun. Teknologiat ovat kiinnostavia sikäli, että ne mahdollistavat oppilaiden kasvavan osallistamisen ja oppimisen autenttisissa ympäristöissä. Skandinavian (Ruotsi, Norja ja Tanska) oma alueellinen Horizon raportti julkaistiin Scandinavian BETT seminaarissa. Globaalin näkökulman aiheeseen toi Stephen Heppel, muistuttamalla, että tulevaisuuden koulutusta ja teknologioita ajatellessamme, suurimmat haasteet ovat aivan toisaalla. Koulutus kaikille tavoitteeseen päästäksemme, tarvitsemme 12,6 miljoonaa uutta opettajaa. Kokonaan koulua käymättömiä lapsia on edelleen 57 miljoonaa. Siinä todellisia haasteita meille tulevaisuuden rakentajille.

Kategoria(t): Tapahtumat | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Uudessa OPS:ssa paikallinen ja globaali limittyvät

glops-logo-3-roundInnostaa ja vähän jännittää, kun uuden vuoden myötä käynnistyy uusi hanke: GLOPS. Nytkin on kyseessä valtakunnallinen kv-koordinointi, mutta painopiste siirtyy kansainvälisyyssuunnitelmista kohti opetussuunnitelmia. Kun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on nyt asianmukaisesti hyväksytty ja allekirjoitettu, siirtyvät tosi toimet seudulliseen ja paikalliseen OPS-työhön.

Uuden opetussuunitelman perustana on oppimiskäsitys, jonka pohjan luovat tietoisuus ja kriittisyys, eettisyys ja vastuullisuus, kyky asettua toisen asemaan sekä kyky tarkastella asioita eri näkökulmista. Perusopetuksen tehtävä on kasvattaa aktiivisia ja vastuullisia kansalaisia.

Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa… Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti. (s. 16)

Kansainvälisyys ja globaalikasvatus ovat opetuksen ja oppimisen ytimessä, koulun jokapäiväisessä toimintakulttuurissa.

Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään… Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. (s. 26)

recycle-globeUusi opetussuunnitelma tuo mukanaan muutamia keskeisiä muutoksia. Tärkein on painopisteen siirtyminen tiedollisista sisällöistä laaja-alaiseen osaamiseen, tiedon pirstaleisuudesta rohkeasti eheyttävään ja oppiainerajat ylittävään oppimiseen. Vauhdikkaasti globalisoituvan maailman haasteet ja mahdollisuudet ovat kokonaisvaltaisia ja niihin vastaaminen edellyttää vahvaa kulttuurista osaamista, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä maailmankansalaisen talous- ja yhteiskunnallista osaamista.

Paikallisessa OPS-työssä koulujen tehtävä on siirtää satunnaiset kv-hankkeet, kansainvälinen yhteistyö ja opettajien halusta ja innokkuudesta riippuvainen toiminta osaksi opetussuunnitelman mukaista opetusta. On pohdittava, miten monikulttuurisuus ja globaali vastuu toteutuvat paikallisessa toimintakulttuurissa, miten eri oppiaineissa tuetaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ja maailmankansalaisen taitoja, miten globaalikasvatuksen teemoja voi toteuttaa oppiainerajat ylittävinä opetuksen eheyttäjinä ja miten kehitetään yhteistyötä paikallisten järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Tästä se lähtee. Toivottavasti tämä vuosi tuo tullessaan yhä enemmän opettajien yhteistyötä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Minun tehtäväni on tukea ideoiden ja osaamisen jakamista, löytää vahvuuksia, tarjota työkaluja, viritellä keskusteluja, tukea verkostoitumista ja innostaa uudenlaiseen yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen perustuvaan oppimiseen. Pidetään yhteyttä!

Kategoria(t): Opetussuunnitelma | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Kansainvälisyysmietteitä joulun alla

Takana on lennokas vuosi, joka on kuljettanut minua ympäri ämpäri Suomea Helsingistä Sodankylään ja Turusta Lahden kautta Raaheen. Ensi vuosi käynnistyykin sitten tre-seuturyhma-01-19022014vähintään yhtä vauhdikkaasti työpajoilla Lappeenrannassa ja Porissa. Koulujen kansainvälisyyssuunnitelmia on laadittu seudullisesti ja paikallisesti ja yhdessä pohdittu niiden jalkauttamista opetukseen ja koulun toimintakulttuuriin. Se ei olekaan ihan helppoa. Ilman yhteistä sitoutumista, koko työyhteisön panosta ja rehtorin määrätietoista ohjausta suunnitelmat jäävät helposti pölyttymään arkistojen kätköihin. Onneksi Suomi on täynnä mahtavia opettajia ja kansainvälisyyden asiantuntijoita, jotka käyttävät aikaansa oppimisen kehittämiseen ja uusien toimintatapojen levittämiseen (suurelta osin korvauksetta).

Itse jään usein kaipaamaan näkyvää kansainvälisyyttä kouluissamme. Eikö sen, että elämme yhä kiivaammin globalisoituvassa maailmassa ja olemme osa kansainvälistä yhteisöä, pitäisi näkyä ja kuulua luokissa ja käytävillä. Monikielisyys ja monikulttuurisuus voisivat olla osa päivittäistä oppimisympäristöä. Oppilaiden itse tekemät julisteet ja seinälehdet, kartat ja liput, näyttelyt ja vitriinit, välituntimusiikki ja kielikahvilat kertoisivat maailman moninaisuudesta ja muistuttaisivat, että emme elä tällä planeetalla yksin.

kompetenssipuu-1Monilla paikkakunnilla on opetussuunnitelmatyö jo käynnistynyt, mutta ensi vuonna OPS:n perusteiden julkaisun ja ePerusteet virtuaalisen ympäristön käyttöönoton jälkeen paikallisten sisältöjen ja painotusten työstäminen alkaa toden teolla. Minunkin työssäni painopiste siirtyy verkostojen rakentamisesta ja kehittämiskoulutuksista opetussuunnitelmien paikallistamiseen ja täytäntöönpanoon sekä siihen liittyvään ohjaukseen ja koulutukseen. Miten paikallisesti hyvinkin erilaisissa kouluissa kasvatetaan oppilaista monilukutaitoisia ja kielitietoisia maailmankansalaisia, jotka osaavat toimia luontevasti monikulttuurisessa Suomessa ja maailmassa, haluavat tehdä aktiivisesti työtä rauhan ja demokratian puolesta sekä kantavat vastuuta yhteisestä pallostamme omassa elämässään ja ratkaisuissaan? Haastavaa ja siksi sitäkin innostavampaa!

ulvila-1212204Kiitos tästä vuodesta kaikille ihanille kv-opettajille eri puolille Suomea, Tampereen seudun kuntien ja koulujen upeille kv-vastaaville, Maailmankoulun ihmisille (jotka tekevät työtään pakahduttavan suurella sydämellä), koulujen kansainvälisyyden mentoriverkostolle sekä eTwinning-lähettiläille ja -yhteisölle. Erityisen lämmin jouluhalaus läheisille yhteistyökumppaneilleni CIMO:ssa ja OPH:ssa sekä kv-koordinaattorikollegoilleni Ulvilassa ja Tampereella.

joulutervehdys-2014

Kategoria(t): Ideoita ja ajatuksia | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

KansainväliSYYSpäivillä

Kansainvälisyys kannattaaseminaari-08

Varmasti jokainen meistä vuoden 2014 KansainväliSYYSpäiville osallistujista voisimme kertoa miten kansainvälisyys on rikastanut meidän elämäämme, laajentanut näkökulmaamme ja lisännyt ymmärrystämme. Tuskinpa ilman näitä kokemuksia meitä olisi kerääntynyt lähes 200 Lahteen verkostoitumaan, vaihtamaan kokemuksia ja kuulemaan ajankohtaisia avauksia.

Samu Seitsalo viittasi avauspuheessaan CIMO:n viime vuonna teettämään tutkimukseen Piilotettu osaaminen. Sen mukaan kansainväliset kokemukset kehittävät seminaari-04kielitaidon, suvaitsevaisuuden ja kulttuuritiedon lisäksi sellaisia osaamisalueita kuin tehokkuus, sinnikkyys ja uteliaisuus. Näiden kaikkien yhdistelmästä syntyy tulevaisuuden osaamista, jota tarvitaan uusien innovaatioiden luomiseen ja haasteellisten ongelmien ratkaisuun.

Erityisesti yleisöä ihastutti ja kohahdutti nuori lukiolainen Vertti Lahdenvirta, joka omalla rohkealla esiintymisellään todisti edellä mainitut tutkimustulokset tosiksi. Ulkomaan vaihdosta palasi avoin, itseensä luottava ja rohkea nuori mies.

Kansainvälisyys kantaaseminaari-06

Uudistuva opetussuunnitelma ja sen myötä kansainvälisyyden ja maailmankansalaiseksi kasvamisen vahva korostuminen oppimisessa ja koulujen toimintakulttuurissa olivat KansainväliSYYSpäivien punainen lanka. Leena Nissilä ja Paula Mattila Opetushallituksesta ohjeistivat paikallista opetussuunnitelmatyötä kansainvälisyyden näkökulmasta. Paikallisessa OPS:ssa otetaan huomioon erilaiset paikalliset suunnitelmat kuten kulttuurikasvatus- ja kestävän kehityksen suunnitelmat sekä kansainvälisyysstrategiat.

info-sessio-2Keskiviikon infosessioissa esiteltiin konkreettisia työkaluja koulujen kansainvälisyyden ja globaalikasvatuksen kehittämiseen. Rinnakkaiset infot esittelivät Erasmus+ hankkeita (joihin sisältyy opettajien ja oppilaiden liikkuvuuksia) ja eTwinningiä (joka on nettityökalu opettajien ja oppilaiden verkostoitumiseen ja yhdessä oppimiseen). Kolmannessa sessiossa esiteltiin, miten koulutasolla voidaan toimintakulttuurin muutoksin, uudenlaisin oppimistavoin (teemapäivät, työpajat, oppiainerajat rikkovat oppimisprojektit) sekä lisäämällä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen (paikalliset järjestöt, yritykset, asiantuntijat, sidosryhmät) kanssa integroida opetukseen kansainvälisyyttä ja globaalikasvatusta.

Torstaina iltapäivällä pohdittiin ryhmissä, minkälaisilla mittareilla voisi mitata koulun kansainvälisyyden tasoa. Osallistujien määriä on helppo arvioida, mutta miten mitata globaalikasvatuksen laatua, monikulttuurisuuden tasoa, osallisuuden kokemuksia sekä oppimisen syvyyttä ja laaja-alaisuutta? Ideoita vastaanotetaan edelleen!

esittelyt-esitykset-6Kiitos Lahti!

KansainväliSYYSpäivien ohjelmaan liittyi runsaasti Tiirismaan lukion ja sekä Lahden musiikkiluokkien oppilaiden upeita esityksiä. Antero Mertaranta juonsi ja viihdytti. Koulut esittelivät hankkeita ja hyviä käytäntöjä (Lahden yhteiskoulun lukion kv-kurssi, joka yhdistää kuviksen, musiikin ja maantiedon teemalla Kenia, oli aivan huippu!) Lopuksi kv-kapula luovutettiin Tampereelle, jossa järjestetään KansainväliSYYSpäivät 2015. Nährään siä, soon moro!

P.S. Kansainvälisyyspäivien materiaaleja ja esityksiä löytyy täältä.

Kategoria(t): Konferenssit ja seminaarit, Tapahtumat | Avainsanat: , , , , | Kommentoi