Uusi lukuvuosi käynnistyi jännittävissä ja innostavissa tunnelmissa. Uusi opetussuunnitelma oli hyväksytty kesäkuussa ja astunut voimaan 1.8.2016. Sen toimeenpanon ja opetuksen kehittämisen tueksi meillä Orivedellä laadittiin lisäksi liuta suunnitelmia, jotka näyttävät askelmerkit koulujen toimintakulttuurin ja opetuksen hallitulle kehittämiselle. 
Koulut kirjaavat yhteisten kehittämissuunnitelmien (tvt-suunnitelma, kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, kestävän kehityksen suunnitelma sekä taidekasvatussuunnitelma) pohjalta 2 – 3 kehittämisaluetta ja niihin liittyvät toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt lukuvuosisuunnitelmaan. Mukaan suunnitteluun otetaan mahdollisuuksien mukaan myös oppilaat. On siis aihetta iloon.
Samalla kasvoi myös huoli. Oppilaat ja huoltajat osallistuivat innokkaasti Unelmien koulu -teemalla uuden opetussuunnitelman orivesiläisten painopisteiden pohdintaan ja uudenlaisen koulun suunnitteluun. Yhdessä mietittiin, minkälaisia taitoja ja mitä osaamista työelämässä tarvitaan tänään ja tulevaisuudessa. Mutta tietävätkö oppilaat tai heidän huoltajansa, mitä nyt hyväksytty uusi opetussuunnitelma tuo tullessaan? Ensimmäinen tehtävä oli siis laatia esitys, jossa kerrotaan selkosuomella oppilaan näkökulmasta, mikä muuttuu. Opettajat ja oppilaat voivat yhdessä käydä läpi uusia asioita ja sopia, miten niitä omassa luokassa toteutettaisiin. Yhdessä työskennellen ja pohtien muutokset muuttuvat käytännöiksi, joihin kaikkien on helppo sitoutua.
Elokuun edetessä kävi selväksi, että jatkuvan ilon aihe on uusi opetussuunnitelma,
- jossa arvot ovat kohdallaan
- jossa oppilas on keskiössä
- jossa ymmärretään maailmankansalaiseksi kasvamisen tärkeys
- jossa sitoudutaan YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin
- jossa rohkeasti avataan koulun ovet ympäröivään maailmaan ja kannustetaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja yhteistyöhön
Sen sijaan huolta aiheuttaa uuden opetussuunnitelman toteutus ja toimeenpano
- jossa opettajat tarvitsevat valtavasti ohjausta, koulutusta ja tukea, jotta oppimismenetelmät monipuolistuisivat ja oppikirjasidonnaisuus vähenisi
- joka edellyttää tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön merkittävää lisäämistä (ja siihen tukea ja resursseja)
- jossa huomio jatkuvasti kiinnittyy aivan liikaa oppiaineiden sisältöihin, kun oikeasti merkittävimpien muutosten tulisi tapahtua koulujen toimintakulttuurissa
Onneksi huolen voi aina yrittää kääntää mahdollisuudeksi. Uuden opetussuunnitelman laatimisvaiheessa kävimme pitkiä ja syvällisiä keskusteluja oppimisesta ja koulun tehtävästä nykyaikana ja tulevaisuudessa. Se, että tunnemme epävarmuutta ja pelkoa, ei oikeuta kääntämään selkää tulevaisuudelle ja kiinnittymään turvalliselta tuntuvaan vanhaan ja ikiaikaiseen. 
Globalisaatio ja digitalisaatio ovat jo muuttaneet maailman eikä takaisin ole paluuta. Uuden opetussuunnitelman asettamat haasteet pakottavat meidät kaikki kehittämään osaamistamme, verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä. Ja hyvä niin!
Huoli demokratian rapautumisesta Euroopassa ja sen lähiympäristössä ovat käynnistäneet koulujen välistä yhteistyötä demokratiakasvatuksen edistämiseksi yli maiden rajojen. Monissa Euroopan maissa kasvava rasismi ja muukalaisviha ovat lisänneet opettajien ja oppilaiden yhteistyötä tavoitteena interkulttuuristen taitojen kehittäminen ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitus kouluyhteisössä ja sen lähiympäristössä.
Huoli on muuttunut mahdollisuuksiksi ja epävarmuus toiminnaksi, yhdessä ja yhteistyössä!
GLOPS - Kansainvälisyys, globaalikasvatus ja OPS 