PISA 2018 mittaa maailmankansalaisen osaamista

Jo reilu vuosi sitten tihkui alustavia tietoja siitä, että vuonna 2018 PISA:n yksi arviointi kohde on globaalikompetenssi. Viime kesänä saimme viimein lisävalaistusta siihen, mitkä ovat oppimistavoitteet, mistä sisällöistä osaaminen koostuu ja hieman siitä, miten sitä mitataan. Suomalaisesta näkökulmasta on ilahduttavaa, että OECD:n ja meidän oman uuden perusopetuksen opetussuunnitelmamme oppimisnäkemykset ovat pitkälti yhteneväiset.

Oppiminen koostuu tiedoista, taidoista, arvoista ja asenteista. Niistä syntyy osaamista ja ymmärrystä, joka johtaa toimintaan. Globaalikasvatuksen ollessa kyseessä, tavoitteena on maailmankansalainen, joka ymmärtää globaalin maailman kompleksisuutta moninaisuudessaan sekä osaa ja haluaa toimia yhdessä muiden kanssa paremman maailman puolesta.

mita-lasten-taytyy-oppia-oecd

Maailmankansalaisen taidot

OECD:n mukaan maailmankansalaisen keskeinen taito ja tärkeä osa globaalikompetenssia on analyyttinen ja kriittinen ajattelu. Tämä tarkoittaa kykyä lähestyä asioita eri näkökulmista, kyseenalaistaa ja vaihtaa näkökulmaa tarvittaessa. Monimutkaiset globaalit ongelmat ja nopeasti muuttuva maailma edellyttävät taitoa nähdä sekä osat että koko kuva erilaisissa yhteyksissään.

Lisäksi maailmankansalaisen taitoihin kuuluvat kyky toimia vuorovaikutuksessa kunnioittavasti ja asianmukaisesti, empatiakyky sekä joustavuus. Kaikki edellä mainitut ajattelun taidot mukaan lukien sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja useimmat mainitaan kaiken opetuksen kattavina laaja-alaisen osaamisen alueina (ajattelun taidot L1 ja vuorovaikutustaidot L2).

Maailmankansalaisen tiedot

Globaalikompetenssin tiedollisia osa-alueita ovat tiedot ja ymmärrys globaaleista teemoista (tiedonalakohtainen tieto) sekä interkulttuurinen tietämys ja ymmärrys (laaja-alainen tieto). Globaaleja teemoja ovat esimerkiksi ilmaston muutos, kestävä talouskehitys, konfliktien ratkaisu, demokratia ja tasa-arvo. Monet näistä sisältyvät YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG 2030) ja siten myös perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Ne sopivat erinomaisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja projektioppimisen teemoiksi. Niihin sisältyy oppimistavoitteita ja -sisältöjä yhteiskuntaopista, ympäristöopista, äidinkielestä, matematiikasta, maantiedosta, biologiasta, vieraista kielistä, uskonnosta, taideaineista jne.

Interkulttuurinen tietämys on tietoa eri kulttuurien kielistä, tavoista, uskomuksista ja perinteistä, jotka ohjaavat ihmisten ajattelua ja toimintaa. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kaikissa vuorovaikutusaineissa (äidinkieli ja vieraat kielet) pidetään tavoitteena oppilaan kasvua kulttuuriseen moninaisuuteen. On tärkeä herättää oppilaissa kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja rohkaista heitä viestimään autenttisissa ympäristöissä.

Maailmankansalaisen asenteet ja arvot

Maailmankansalaisen ajattelun ja toiminnan perustana on ihmisarvon ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitus. Erilaisuus on rikkaus. Useimmiten uudet oivallukset ja innovaatiot syntyvät erilaisten näkemysten, tiedonalojen ja kulttuurien kohtaamisissa. Avoimuus, globaali ajattelutapa ja vastuullisuus ovat maailmankansalaisen osaamisen ja ajattelun lähtökohtina.

Mittaaminen ja arviointi

Globaalikompetenssiin sisältyy paljon ulottuvuuksia, joita on vaikea mitata kognitiivisessa testissä. Sen vuoksi PISA:n tietoa ja ymmärrystä mittaavaan kognitiiviseen kokeeseen lisätään itsearviointiosio, jolla arvioidaan vaikeasti mitattavissa olevia taitoja, asenteita ja arvoja, kuten empatiakyky, avoimuus eri kulttuureita kohtaan ja vastuullisuus. Tämäkin on sopusoinnussa perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa, jossa painotetaan itsearviointitaitojen kehittämisen merkitystä kasvatettaessa itseohjautuvia ja vastuullisia oppijoita.

Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma on lisännyt ja vahvistanut kansainvälisyys- ja globaalikasvatusta oppimistavoitteissa ja -sisällöissä sekä jokaisen koulun toimintakulttuurissa. PISA 2018 tukee tätä yhteistä päämäärää: kasvatusta kohti vastuunsa tuntevia maailmankansalaisia.

globaalikompetenssin-osa-alueet-oecd

Kategoria(t): globaalikasvatus | Avainsanat: , , , , | Yksi kommentti

Huolen ja ilon aiheita lukuvuoden alussa

Uusi lukuvuosi käynnistyi jännittävissä ja innostavissa tunnelmissa. Uusi opetussuunnitelma oli hyväksytty kesäkuussa ja astunut voimaan 1.8.2016. Sen toimeenpanon ja opetuksen kehittämisen tueksi meillä Orivedellä laadittiin lisäksi liuta suunnitelmia, jotka näyttävät askelmerkit koulujen toimintakulttuurin ja opetuksen hallitulle kehittämiselle. ops-mika-muuttuuKoulut kirjaavat yhteisten kehittämissuunnitelmien (tvt-suunnitelma, kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, kestävän kehityksen suunnitelma sekä taidekasvatussuunnitelma) pohjalta 2 – 3 kehittämisaluetta ja niihin liittyvät toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt lukuvuosisuunnitelmaan. Mukaan suunnitteluun otetaan mahdollisuuksien mukaan myös oppilaat. On siis aihetta iloon.

Samalla kasvoi myös huoli. Oppilaat ja huoltajat osallistuivat innokkaasti Unelmien koulu -teemalla uuden opetussuunnitelman orivesiläisten painopisteiden pohdintaan ja uudenlaisen koulun suunnitteluun. Yhdessä mietittiin, minkälaisia taitoja ja mitä osaamista työelämässä tarvitaan tänään ja tulevaisuudessa. Mutta tietävätkö oppilaat tai heidän huoltajansa, mitä nyt hyväksytty uusi opetussuunnitelma tuo tullessaan? Ensimmäinen tehtävä oli siis laatia esitys, jossa kerrotaan selkosuomella oppilaan näkökulmasta, mikä muuttuu. Opettajat ja oppilaat voivat yhdessä käydä läpi uusia asioita ja sopia, miten niitä omassa luokassa toteutettaisiin. Yhdessä työskennellen ja pohtien muutokset muuttuvat käytännöiksi, joihin kaikkien on helppo sitoutua.

sdg_kaikki_tavoitteet-suomeksiElokuun edetessä kävi selväksi, että jatkuvan ilon aihe on uusi opetussuunnitelma,

  • jossa arvot ovat kohdallaan
  • jossa oppilas on keskiössä
  • jossa ymmärretään maailmankansalaiseksi kasvamisen tärkeys
  • jossa sitoudutaan YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin
  • jossa rohkeasti avataan koulun ovet ympäröivään maailmaan ja kannustetaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja yhteistyöhön

Sen sijaan huolta aiheuttaa uuden opetussuunnitelman toteutus ja toimeenpano

  • jossa opettajat tarvitsevat valtavasti ohjausta, koulutusta ja tukea, jotta oppimismenetelmät monipuolistuisivat ja oppikirjasidonnaisuus vähenisi
  • joka edellyttää tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön merkittävää lisäämistä (ja siihen tukea ja resursseja)
  • jossa huomio jatkuvasti kiinnittyy aivan liikaa oppiaineiden sisältöihin, kun oikeasti merkittävimpien muutosten tulisi tapahtua koulujen toimintakulttuurissa

Onneksi huolen voi aina yrittää kääntää mahdollisuudeksi. Uuden opetussuunnitelman laatimisvaiheessa kävimme pitkiä ja syvällisiä keskusteluja oppimisesta ja koulun tehtävästä nykyaikana ja tulevaisuudessa. Se, että tunnemme epävarmuutta ja pelkoa, ei oikeuta kääntämään selkää tulevaisuudelle ja kiinnittymään turvalliselta tuntuvaan vanhaan ja ikiaikaiseen. group-workGlobalisaatio ja digitalisaatio ovat jo muuttaneet maailman eikä takaisin ole paluuta. Uuden opetussuunnitelman asettamat haasteet pakottavat meidät kaikki kehittämään osaamistamme, verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä. Ja hyvä niin!

Huoli demokratian rapautumisesta Euroopassa ja sen lähiympäristössä ovat käynnistäneet koulujen välistä yhteistyötä demokratiakasvatuksen edistämiseksi yli maiden rajojen. Monissa Euroopan maissa kasvava rasismi ja muukalaisviha ovat lisänneet opettajien ja oppilaiden yhteistyötä tavoitteena interkulttuuristen taitojen kehittäminen ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitus kouluyhteisössä ja sen lähiympäristössä.

Huoli on muuttunut mahdollisuuksiksi ja epävarmuus toiminnaksi, yhdessä ja yhteistyössä!

ops-toimintakulttuuri-kv

Kategoria(t): Ajankohtaista, Opetussuunnitelma | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

POPSIS, GLOPSIS, LOMALLE LOMPSIS

ops-arvot-ja-oppimiskasitysOriveden kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma kaikkine liitteineen hyväksytään kasvatus- ja opetuslautakunnassa 16.6. Kaksi ja puoli vuotta tätä on yhdessä työstetty ja pyöritelty, keskusteltu ja kommentoitu. Oppiaineitten vuosiluokkaistettuja tavoitteita, sisältöjä ja arviointiperusteita on tehty Tampereen seutukunnan kahdeksan kunnan yhteistyönä, yleisen osan arvoihin ja työtapoihin, toimintakulttuuriin ja oppilaitten hyvinvointiin, kehittämiskohteisiin ja arviointiin on paneuduttu paikallisin voimin, opettajat, oppilaat ja vanhemmat osallistaen.

Kansainvälisyys, globaalikasvatus ja maailmankansalaiseksi kasvaminen ovat uusien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvopohjassa, toimintakulttuurissa sekä oppiaineitten tavoitteissa ja sisällöissä yhtenä selkeänä ulottuvuutena. Tänä päivänä opettajien ja oppilaiden kansainväliset yhteydet ja verkostoituminen ovat tärkeitä tulevaisuuden osaamisen edellytyksiä. Interkulttuurisia taitoja tarvitaan globaalissa maailmassa toimimiseen ja kulttuurinen moninaisuus nousee yhä vahvemmin esiin lähes kaikkien aineitten oppisisällöissä. Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että kaikki opettajat ovat kieltenopettajia. Heidän täytyy olla tietoisia siitä, miten vahvasti kieli ja kulttuuri jäsentävät maailmankuvaamme sekä ymmärtää, miten kielitaito kehittyy ja miten eri tiedonalojen kielen hallintaa voi kehittää ja tukea.

Kuva4

Unelmien koulu

Uusi opetussuunnitelma on tuonut opetusta ja oppimista koskevaan keskusteluun käsitteitä, jotka auttavat jäsentämään kiihtyvällä vauhdilla digitalisoituvaa ja kulttuurisesti moninaistuvaa Suomea (ja maailmaa). Kielitietoisuus kertoo siitä, miten suuri merkitys kielellä ja kielillä on maailmankuvan muodostumisessa, oppimisessa, osallisuudessa ja vuorovaikutuksessa. Monilukutaito kuvaa sitä, että enää ei riitä, että osaa lukea tekstiä ja jotakuinkin ymmärtää sen sisällön. Me elämme erilaisten tekstien ympäröimänä. Tekstit voivat olla kirjoitettuja tai puhuttuja, kuvallisia, videoita, audioita tai monimediaisia. Ne voivat olla uutisia, mainoksia, esseitä, julisteita, runoja, sarjakuvia, tekstiviestejä, tviittejä, fiktiota, draamaa tai kaikkien niiden yhdistelmiä. Ja kaikkia pitäisi osata kriittisesti lukea, tulkita ja myös itse tuottaa. Monilukutaito on yksi laaja-alaisen osaamisen alueista eli sitäkin pitäisi harjoitella lähes kaikissa oppiaineissa.

Kuva2

Unelmien koulu

Monialaisuus, laaja-alaisuus, erilaisten rajojen ylittäminen ja roolien vaihtaminen kuvaavat oppimisen ja opetuksen uusia haasteita. Koulu on oppiva yhteisö, jossa oppilaat opettavat toisiaan ja opettajakin on välillä oppijana. Kun maailman monimutkaistuu, tarvitaan jaettua asiantuntijuutta, yksilöllisiä oppimispolkuja, oppilaiden vahvuuksien tukemista ja osallisuuden vahvistamista.

857-sivuinen opetussuunnitelma ja sen määrittämät keskeiset kehittämiskohteet eivät heti avaudu kaikkine hienouksineen. Orivedellä perusopetuksen toteuttamisen ja toimeenpanon tueksi on laadittu liuta suunnitelmia:  kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelma, tvt-suunnitelma, taidekasvatussuunnitelma, kestävän kehityksen suunnitelma sekä tasa-arvosuunnitelma. Yhteiset opetussuunnitelmaan perustuvat ja sitä täydentävät kehittämissuunnitelmat auttavat kouluja asettamaan omat lukuvuosittaiset kehittämistavoitteensa ja toimenpiteensä. Toimintakulttuuri ei muutu itsestään, vaan sen eteen täytyy tehdä töitä ja uskaltautua ulos mukavuusalueelta.

karpinkoulun-unelmien-puu-web

Unelmien koulu

Tampereen kaupunkiseudun OPS-ohjausryhmässä mietimme kevään viimeisessä kokouksessa, miten tästä eteenpäin. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että uusien opetussuunnitelmien toimeenpano on pitkä prosessi, jossa opettajat ja koulut tarvitsevat paljon tukea. Opetussuunnitelmien toimeenpanon tukeminen on vähintään yhtä tärkeää kuin niiden laatiminen. Jos emme seuraa toimeenpanon onnistumista ja tue toisiamme tässä prosessissa, voi monivuotinen työ mennä hukkaan – eikä kouluissa muutu mikään.

Nykyisessä maailman menossa, globalisaation ja digitalisaation kuljettaessa yhteistä purttamme, kriisien pitkittyessä ja ennakoitavuuden vähetessä, opetussuunnitelmakaan ei voi enää olla kerran kymmenessä vuodessa toteutettava projekti. Se on jatkuva prosessi, jolle toimintaympäristön alituiset muutokset luovat haasteita ja mahdollisuuksia.

Sepä kuulostaa hauskalta. Olisiko minun tuleva työnimikkeeni prosessikoordinaattori? Ehkäpä nyt on aika, lomalle lompsis.

Kategoria(t): Koulutus, Opetussuunnitelma | Avainsanat: , , , , , | Yksi kommentti

Yhteyksiä luomassa ja ratkaisuja etsimässä

ryhmätyö-8Keväinen kansainvälistäjien koulutus- ja verkostoitumispäivä, kv-treffit, järjestettiin nyt neljättä kertaa. Minulla oli ilo olla ensimmäisenä kv-koordinointivuotenani mukana ideoimassa ensimmäisiä kv-treffejä yhdessä muiden Opetushallituksen kv-koordinaattorien kanssa. Koimme, että syyslukukauden hankekoulutuksen ja kansainväliSYYSpäivien lisäksi tarvittiin keväälle seminaari, joka olisi vapaamuotoisempi ja perustuisi enemmän verkostoitumiseen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena oli saada mukaan koulujen kv-hankkeiden vetäjiä ja kv-mentoreita kertomaan omista hankkeistaan, jakamaan hyviä käytäntöjä ja hakemaan tarvittaessa ratkaisuja ongelmiin.

ryhmätyö-5Ensimmäiset kv-treffit onnistuivat yli odotusten ja sen jälkeen oli selvää, että tästä tehtäisiin perinne. Vaikka kansainvälistäjäopettajat ovat laajasti verkostoituneet somessa (esim. Facebookissa ja Twitterissä) sekä/tai muissa kv-verkostoissa (esim. eTwinningissä ja UNESCO-koulujen verkostossa), on todella tarpeen tavata säännöllisesti kasvokkain ja jakaa kokemuksia ja osaamista. Kv-treffeillä on alusta saakka kokeiltu erilaisia yhteistoiminnallisia oppimis- ja ryhmätyömenetelmiä sekä tietotekniikan luovaa käyttöä.

Tänä keväänä pidettiin 4. kv-treffit, tällä kertaa Kokkolassa. Kokkolan kaupunki vastasi koulutuspäivän järjestelyistä mahtavalla ammattitaidolla ja vieraanvaraisuudella. Mukana tässä kaksikielisessä tapahtumassa oli 120 kehittäjäopettajaa eri puolilta Suomea, ja iloksemme todella runsaasti opettajia Kokkolasta ja sen lähiympäristöstä, sekä ruotsin- että suomenkielisistä kouluista.

Pitkien puheiden ja esitelmien sijaan, ohjelma oli rakennettu lyhyistä puheenvuoroista, joissa eri asiantuntijat lähestyivät koulun ja oppimisen kehittämistä hieman eri näkökulmista. Miten kansainvälisyys ja globaalikasvatus nivoutuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen ja koulujen laadulliseen kehittämiseen (Majakka)? Miten monet eurooppalaisen ja globaalit verkostot ja hankkeet tukevat suomalaisten koulujen kehittymistä ja kansainvälistymistä? Miten monialaisuus ja laaja-alaisuus, joita uudet opetussuunnitelmat opetukselta edellyttävät, näkyvät kehittämishankkeiden yhteistyössä?

ope-kv-ja-tvt-4Opettajat ja oppilaat työskentelevät melkoisten paineiden alla. Pitäisi hallita kiihtyvän digitalisaation ja globalisaation myötä tulleet uudet haasteet opetuksen sisältöjen, osaamistavoitteiden ja koulujen toimintakulttuurin osalta. Pitäisi osata koodata ja kotouttaa, osallistaa ja eriyttää, liikuttaa ja kasvaa/kasvattaa maailmankansalaiseksi kaikkine taitoineen ja ymmärryksineen. Miten toimia tällaisessa tavoitteiden ristiaallokossa? Onneksi uusiin opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu selkeästi arvopohja sekä osaamis- ja toimintakulttuurin uudistumistavoitteet. Opetussuunnitelma toimii peräsimenä ja ohjaa koulua oikeaan suuntaan. Kehittämishankkeet ovat purjeita, jotka vauhdittavat kulkua kohti tulevaisuuden uusia haasteita. Meidän pitää kuitenkin yhdessä ja yhteistyössä pitää huolta siitä, että kurssi säilyy oikeana ja että päämäärä on selkeä ja yhteinen.

mobiilirata-3-QRKv-treffeillä kokeilimme Mobiilirata- ja Gallery Walk -menetelmiä, joita voidaan käyttää yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Niihin liittyy myös liikkuvan koulun -idea. Oppiminen ja ryhmätyöt sujuvat mainiosti myös seisten ja liikkuen ja välillä koko kehoa käyttäen. Molemmat menetelmät sopivat erittäin hyvin myös kouluopetukseen. Mobiilirataan voi sisällyttää mitä erilaisimpia toiminnallisia tehtäviä, tiedonhakua sekä monipuolista tvt:n käyttöä.

Kv-treffien aineistoihin kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa POLKKA-sivuilla: http://www.polkka.info/tuoreimmat_materiaalit.html Sieltä saa arvokasta tietoa mm. kansainvälisyyden ja oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden valtionavustushakuihin, jotka ovat juuri nyt käynnissä. Tutkimisen arvoisia ovat myös esitykset eurooppalaisista verkostoista ja hankkeista. Mutta, jälleen kerran, kaikkein mielenkiintoisimpia ovat osanottajien tuotokset mobiiliradalla ja ryhmätöissä. Niistä voi ammentaa runsaasti ideoita omaan kehittämistyöhön ja opetukseen.

Kiitos kaikille osallistujille! Te teitte kv-treffeistä jälleen kerran hauskan ja innostavan koulutuspäivän.

Kategoria(t): Konferenssit ja seminaarit, Koulutus | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Parviäly käyttöön

Hankeihmisille kevätlukukausi on kiireistä aikaa. Hakemuksia laaditaan, tehtyjä suunnitelmia toteutetaan hiki hatussa sekä raportteja koostetaan ja tapahtumia kirjataan.

glops-kaavio-raporttiin-smallerGLOPS 1 -hanke loppui vuoden vaihteessa ja jatkuu hieman pienemmällä resurssilla GLOPS 2 -hankkeena vuoden 2016 loppuun. Käytettävissä siis on selvästi vähemmän aikaa, kun toisaalta tehtävien määrä ja vastuut vain kasvavat. Aika vaikea yhtälö, jota ratkaistessa joutuu joka päivä priorisoimaan. Huoh!

GLOPS hankkeen raporttia laatiessa tuli kuitenkin hyvä mieli siitä, mitä on vuoden mittaan on tehty ja saatu aikaan yhdessä monien valtakunnallisten, seudullisten ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikken antoisinta on työskentely ollut ja parhaat tulokset saatu nimenomaan yhdessä ideoimalla ja toinen toisemme osaamista jakamalla. Uudistuvan opetussuunnitelman myötä kansainvälisyys ja globaalikasvatus ovat tulleet osaksi koulujen opetusta ja toimintakulttuuria, ja aiheeseen liittyvillä koulutuksilla ja ideoilla  on ollut kysyntää. Hankkeen raporttiin pääset tutustumaan täällä.

Paikallista voimaantumista

Kotikunnassani on lukuvuoden alusta toiminut erittäin aktiivinen kv-ryhmä, johon kuuluvat kaikkien koulujen kv- ja Maailmankoulu-vastaavat. Ryhmämme keskustelut ovat olleet vilkkaita ja voimaannuttavia. Erityisesti paikallinen hätämajoituskeskus on innostanut kouluja ja opettajia monipuoliseen monikulttuuriseen yhteistyöhön. Yhteistyöideoita ja malleja on jaettu innokkaasti ja ongelmista puhuttu avoimesti. Yhteisen toiminnan konkreettinen tulos oli paikallinen Kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelma, joka hyväksyttiin lautakunnassa Oriveden opetussuunnitelman liitteeksi.

Seudullisia harppauksia kohti kansainvälisyyttä

seutu-kv-organisaatio-1Tampereen seudulla käynnistyi koulujen kansainvälisyyden kehittämisohjelma kaksi vuotta sitten ja heti seuraavana syksynä saimme kumppaniksemme seudullisen Maailmankoulun, jota Tampereen kaupunki koordinoi. Tämä on merkinnyt suoranaista harppausta eteenpäin kohti monipuolisempaa kansainvälisyyttä ja syvällisempää ymmärrystä globalisaation tuomista haasteista seudun kaikissa kunnissa.  Kehittämisohjelman ohjausryhmä viimeisteli alku vuonna Tampereen seudun yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelman 2016 – 2018. Suunnitelma odottaa vielä viranomaistason hyväksymistä, mutta luonnokseen voitte tutusta täällä. Suunnitelma vakinaistaa seudullisen yhteistyömallin, josta kaikki alueen oppilaat, opettajat ja koulut ovat hyötyneet ja tulevat kolmivuotisen suunnitelman myötä myös tulevaisuudessa hyötymään.

Valtakunnallista verkostoitumista, kehittämisen työkaluja ja rajojen ylityksiä

kv-treffit-2015-04GLOPS-hankkeessa keskityttiin kehittämiseen, hyviin toimintamalleihin ja -käytäntöihin sekä kouluttamiseen. Kehitimme hankkeessa koulujen kansainvälisyyden toteuttamisen ja kehittämisen portaat sekä kansainvälisyyden vuosikellon. Molempien tarkoitus on tehdä koulujen kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksesta suunnitelmallisempaa ja selkeästi koulun opetussuunnitelmaan kytkeytyvää toimintaa. Hyviä käytäntöjä, erityisesti seudullista ja paikallista verkostoitumista ja yhteistyötä sekä erilaisia rajoja ylittäviä toimintamalleja on kehitelty ja esitelty. Myös tulevaisuudessa tullaan kannustamaan kouluja ja kuntia rohkeisiin ratkaisuihin.

kv-treffit-2015-06Rajoja ylitetään myös valtakunnallisilla kv-treffeillä, jotka tällä kertaa järjestetään Kokkolassa. Kansainvälisyyden ja globaalikasvatuksen näkökulmasta mietitään, miten eri kehittämishankkeet (Majakka, oppimisympäristöt ja kv) voisivat tehdä yhteistyötä ja hyötyä synergiaeduista. Yhteiseen kehittämis-, suunnittelu- ja verkostoitumispäivään osallistuu Opetushallituksesta johtaja Jorma Kauppisen johdolla joukko korkean tason kehittäjiä.

GLOPS- ja muilla kv-koordinaatiohankkeilla on koulutusten järjestämisessä ollut aina halu pyrkiä näyttämään mallia myös teoissa, ei pelkästään puheissa. Oppimismenetelmät ovat monipuolisia ja tarvittaessa hyödynnetään uutta teknologiaa ja verkkosovelluksia. Uusi opetussuunnitelma kannustaa opinnoissa monialaisuuteen ja oppiainerajojen ylityksiin. Tähän haasteeseen vastaa myös Kokkolan seminaaripäivä, pyrimme eheyttäviin näköaloihin ja yhteyksien löytämiseen. Ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä.

Tervetuloa ulos mukavuusalueelta ja käyttämään parviälyä!

Kategoria(t): Ajankohtaista, Koulutus | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Kansainvälisyyden iloista arkea ja innostavaa moninaisuutta

Kansainvälisyys opetussuunnitelmassa

Uutta opetussuunnitelmaa laatiessa, yleisen osan paikallisia kirjauksia ja oppiaineiden vuosiluokkaistettuja tavoitteita ja sisältöjä kirjoittaessa huomaa, miten monitahoinen oppimista rikastuttava kokonaisuus kansainvälisyys- ja globaalikasvatus on.

global-citizenshipOn ensiarvoisen tärkeää, että kansainvälisyys- ja globaalikasvatus tulevat huomioiduiksi eri oppiaineiden sisällöissä. Globaalin vastuunsa tuntevaksi maailmankansalaiseksi kasvaminen ja kestävän kehityksen merkityksen ymmärtäminen kuuluvat kaikkien oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin. Ne ovat syvällä uuden opetussuunnitelman arvoperustassa ja toimintakulttuurissa. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutustaidot sekä osallistuminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin kirjatun oppimiskäsityksen ytimessä opetusta eheyttävinä elementteinä ja kokonaisvaltaisen oppimisen tukipylväinä.

Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus eivät kuitenkaan ole oppiaineita sinänsä. Ne ovat näkökulma eri oppisisältöihin ja inspiroiva oppimisympäristö niin haluttaessa. Ne luovat tärkeän ulottuvuuden oppimiselle ja lisäävät sen merkityksellisyyttä. Kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden tulisi näkyä koulun kaikissa arkipäivän toimissa ja vastuullisuus ja kestävä kehitys pitäisi huomioida kaikissa valinnoissa.

Paikallinen kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelma

Mutta kansainvälisyys on paljon muutakin. Se on innostavia kulttuurista moninaisuutta näkyväksi tekeviä juhlia ja tapahtumia, se on oppilaita osallistavia toimintapäiviä ja teemaviikkoja, se on kansainvälisiä vieraita ja asiantuntijoita, ystäviä ja verkostoja sekä erilaisia hankkeita ja oppimisprojekteja. Nämä ovat kaikki osa oppimista sekä koulun kv-paiva-lukio-2015toimintaa ja toimintakulttuuria. Niitä ei kuitenkaan voi kirjata opetussuunnitelmaan kuin hyvin yleisellä tasolla. Suunnitelmallista kansainvälisyys- ja globaalikasvatusta varten tarvitaan 3 – 4 -vuotinen kehittämissuunnitelma ja vuosittain laadittava toimintasuunnitelma.

Paikallinen kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelma voidaan laatia kuntatasolla kaikkien koulujen yhteiseksi suunnitelmaksi, joka on paikallisen opetussuunnitelman liite. Yhteinen suunnitelma ohjaa koulujen toimintaa ja turvaa kaikille kouluille koosta ja sijainnista riippumatta riittävät ja tasavertaiset tukitoimet koulujen kehittämistä varten. Näihin kuuluvat mm. kv-koulutukset, -tiimit ja -yhteyshenkilöt.  Kunnan kv- ja globaalikasvatustiimissä vaihdetaan ideoita sekä jaetaan hyviä kokemuksia ja osaamista. Tiimin jäsenet voivat auttaa toinen toisiaan esim. hakemusten kirjoittamisessa ja projektien suunnittelussa. Jos yksi koulu saa kansainvälisiä vierailijoita, voidaan vierailuja järjestää myös muille kouluille. Koulujen kv-yhteyshenkilöille ja -tiimeille voidaan järjestää yhteisiä koulutuksia ja työpajoja. Vastaavasti he voivat laittaa hyvän kiertämään ja kouluttaa ja ohjata oman koulunsa opettajia. Tieto kulkee, yhteisöllisyys vahvistuu ja yhdessä tekeminen voimaannuttaa.

Kansainvälisyys koulun lukuvuosisuunnitelmassa

Kansainvälisyydestä ja globaalikasvatuksesta innostuneet opettajat usein huokailevat kv-vuosikello-ja-oppimispolku-finaltöiden ja vastuiden kasautumista yhden henkilön harteille. Koulussa tapahtuu kaikenlaista, mutta suunnittelemattomasti ja yhden tai muutaman opettajan jaksamisesta riippuen. Tämän vuoksi on tärkeää, että koulutasolla lukuvuosisuunnitelmaan merkitään kyseisen vuoden globaalikasvatuksen teemat, tapahtumat, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja kv-projektit. Tässä kv-vuosikello on hyvänä apuna. Koulun kv-tiimi tai vastuuhenkilö laatii kv-vuosisuunnitelman oppilaita osallistaen ja muita opettajia kuunnellen, rehtori tukee ja koko koulu toteuttaa. Rehtori ja kv-tiimi seuraavat ja varmistavat, että vuosisuunnitelmaa noudatetaan.

Näin kansainvälisyys- ja globaalikasvatus muodostavat koulussa ja oppimisessa iloisen ja vaihtelevan kokonaisuuden, joka on samalla osa arkipäivää ja jokaisen oppiaineen sisältöjä sekä vuosittain vaihtuvia haasteellisia projekteja, yhdessä oppimista globaaleissa verkostoissa ja uusien maiden rajat ylittävien ystävyyssuhteiden luomista sekä oppilaiden ja opettajien yhdessä kasvua kulttuuriseen moninaisuuteen ja kestävään elämäntapaan.

kv-rakenne-pyramidi-pieni

Kategoria(t): Kansainvälisyyskasvatus, Kansainvälisyyssuunnitelma, Koulutus, Opetussuunnitelma | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Ystävyyttä ja välittämistä yli rajojen

orivesi-yhteiskoulu-06Tampereen seudun kv-kehittäjät ideoivat oppilaita osallistavan kilpailun, jossa oppilaat saivat suunnitella ja toteuttaa julisteen tai logon. Teemoina olivat kansainvälisyys, rauhankasvatus, pakolaisuus ja/tai globaali vastuu. Tehtävä sopi hyvin mediakasvatukseen ja monilukutaidon harjoittelemiseen.

Ideana oli, että opettajan kanssa keskustellen avataan kansainvälisyyteen ja globaalikasvatukseen liittyviä teemoja. Oppilas (tai oppilasryhmä) valitsee niistä itseään innostavan teeman tai ongelman, johon hän haluaa ottaa kantaa tai vaikuttaa. Tärkeää oli, että työn sisältämä sanoma ja viesti tuli selkeästi ja rohkeasti esille.

Logossa viesti on hyvin pelkistetty. Se perustuu kuvaan ja 1-5 sanaan. Julisteessa voi olla hieman enemmän tekstiä, kuvia ja yksityiskohtia, mutta viestinnän vahva välittyminen on siinäkin keskeistä. Tekniikka oli vapaa: voi piirtää, kirjoittaa tai maalata käsin tai tietokoneella, voi käyttää omia tai netistä vapaasti käytettäviä valokuvia, joista muokkasi kokonaisuuden esim. kollaasin.

Tehtävässä yhdistyi eettinen kasvatus ja tekemällä oppiminen. Tulokset olivat mahtavia. Ne kuvasivat oppilaitten vahvaa sitoutumista ystävyyteen ja rauhaan sekä halua auttaa. Lisäksi maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvät teemat nousivat vahvasti esille.

Kunkin kunnan parhaista töistä teetetään tarroja ja julisteita. Niillä tehdään kotikansainvälisyyttä näkyväksi koulujen käytävillä ja kotisivuilla. Alla oleva hyvän mielen video on kooste eri kuntien oppilaitten tekemistä töistä ja levittää ystävyyden sanomaa myös yli kourajojen. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

P.S. Suosittelen vastaavaa tehtävää toteutettavaksi kaikissa Suomen kouluissa. Otan mielelläni vastaan parhaita toteutuksia.🙂

Kategoria(t): Ideoita ja ajatuksia, Kansainvälisyyskasvatus | Avainsanat: , , , , | Kommentoi